Keskusta http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132371/all Tue, 23 Apr 2019 15:41:53 +0300 fi Miksi olemme keskustalaisia? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274948-miksi-olemme-keskustalaisia <p>&rdquo;Olen aina jakanut keskustalaiset arvot, mutta puolueen jäseneksi liityin vuonna 2011. Keskusta oli juuri kärsinyt murskatappion vaaleissa. En hetkeäkään miettinyt hyppäämistä voittajien kelkkaan, vaan aate ratkaisi. Halusin olla auttamassa alueiden ja ihmisten puoluetta uuteen nousuun.&rdquo;</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Mikko Kärnä</p><p>&rdquo;Liityin Keskustaan vuonna 1998 lukion viimeisellä luokalla. Toimin aktiivisesti Keskustanuorissa. Olin järjestön varapuheenjohtaja. Minut valittiin Turun kaupunginvaltuustoon. Eduskuntavaaleissa pärjäsin hyvin 2007 vaaleissa, mutta en tullut valituksi. Jätin poliittiset luottamustehtävät vuonna 2008. Vuosikymmenen vaihteessa minusta tuntui, että puolue ei puhuttele minua enää.&rdquo;</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Tytti Määttä</p><p>Yritämme tässä kirjoituksessa avata, miksi tämä puolue on tärkeä ja kutsumme samalla kaikki voimat mukaan kehittämään keskustaa. Suomi tarvitsee tätä puoluetta enemmän kuin koskaan.</p><p><strong>Yhteisöllisyys ja vastuullinen vapaus&nbsp;</strong></p><p>Keskustalaisuuden ytimessä on ennen kaikkea vastuullinen vapaus. Ihminen on vastuussa teoistaan ennen kaikkea itselleen, eikä valtion tule rajoittaa mitään inhimillistä toimintaa yhtään sen enempää kuin on tarpeen yhteiskuntarauhan ja vakaan talouden takaamiseksi. Keskusta ei kuitenkaan ole yksilökeskeinen liike, vaan näkee ihmisen osana laajempaa yhteisöä. Yhteisön jäsenenä, perheessä, kylässä, kaupunginosassa tai järjestössä, ihminen voi tehdä tekoja muiden ja itsensä hyväksi. Tähän tulee myös kannustaa. Yhteiskunnalla tulee olla turvaverkko joka auttaa elämän romahtaessa, mutta aivan vastaavasti myös yhteisön tulee auttaa. Tärkeintä on kuitenkin, että ihmisellä olisi kyky auttaa itse itseään.</p><p><strong>Sivistys on kaiken perusta</strong></p><p>Keskustalainen ajatus sivistyksestä lähtee siitä, että aivan jokaisessa ihmisessä on mahdollisuuksia. Sivistyksellä tarkoitetaan niin sydämen sivistystä, kuin koulutuksella hankittua osaamista. Perustuslaillinen oikeus maksuttomaan koulutukseen luo jokaiselle mahdollisuuden elämässä. Hyvä varhaiskasvatus, perusopetus ja mahdollisuus jatko-opintoihin on yhteiskuntamme selkäranka. Kannustaminen ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa ovat niitä perusteita, joihin pitää voida luottaa.</p><p><strong>Jakamaton ihmisarvo</strong></p><p>Kannatamme jokaisen ihmisarvon tunnustavaa politiikkaa. Jokaisella pitää olla oikeus rakentaa omaa identiteettiään pelkäämättä muiden tuomiota. Tasa-arvon tulee olla yhteiskunnan lähtökohta.</p><p>Maahanmuuttopolitiikassa keskustan linjan tulee olla inhimillisyyden ja realismin sisältävän linja, jossa ohjaamme resurssit hädänalaisten auttamiseen ja sanomme järjestelmää hyväksikäyttäville selkeästi ei.</p><p><strong>Radikaali kansanliike&nbsp;</strong></p><p>Keskusta on radikaalisdemokraattinen kansanliike. Keskusta-aatteen luoja Santeri Alkio oli Suomen itsenäisyyden tukija ja väkevä tasavaltalainen. Keskustassa uskotaan ihmisten kykyyn yhteisönä kehittää omaa asuinseutuaan. Tämän vuoksi päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne koskettavat. Keskusta on näin myös liberaali kansanliike. Me uskomme, että vallan hajauttaminen on keskittämistä järkevämpää. Keskusta korostaa kuitenkin lakia ja järjestystä. Kaikki muutokset tulee toteuttaa laillisin keinoin. Keskustalla on ollut historiassa kyky olla myös sillanrakentajana.</p><p><strong>Keskeltä läpi taloudessa&nbsp;</strong></p><p>Vapaat markkinat eivät tuota kaikille hyvää tasapuolisesti. Tämän vuoksi keskustan linja on sopivasti suunnitelmallisuutta. Turhaa byrokratiaa ei pidä rakentaa vaan sääntelyä pitää purkaa. Yritysten ja yksilöiden menestys johtaa parhaimmillaan yhteisöjen ja kansakunnan menestymiseen. Yhteiskunnan mekanismeilla on mahdollista huolehtia siitä, että tuloerot eivät repeä ja kaikki pysyvät mukana. Yhteiskunnan turvaverkon pitää olla sellainen, että se ei johda yksilön välinpitämättömyyteen, vaan toimii takaisin palauttavana voimana. Siksi haluamme kaksivaiheisen perustulon. Heistä, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään, tulee yhteiskunnan kantaa vastuuta. Arvostamme myös lähimmäisten vastuuta ja haluamme tukea heitä tässä.</p><p>Puhdas kotimainen ruoka ja vesi ovat Keskustalle enemmän kuin markkinahyödykkeitä. Ne ovat välttämättömyys huoltovarmuuden ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kannatamme maailmanlaajuisesti maataloustuotteiden reilua kauppaa.&nbsp;</p><p><strong>Alueellinen tasapaino ja älykäs kehittäminen</strong></p><p>Keskusta näkee kaikissa alueissa ja yhteisöissä mahdollisuuden kehitykseen. Digitalisaation tuoma paikkariippumattomuus ja monipaikkaisuus ihmisten arjessa luovat meille mahdollisuuksia.</p><p>Tarvitsemme kaupunkipolitiikka ja maaseutupolitiikka. Suomen kehittäminen ei ole joko tai vaan sekä että. Suomen eri alueet ovat vahvassa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kaupunkien ja kuntien sisällä tarvitsemme eriytymistä ehkäiseviä toimia. Kaupunginosia ja kyliä kehittämällä luodaan vireitä paikallisyhteisöjä ja ehkäistään alueellista epätasa-arvoa. Keskustalaisuuden ytimessä on ajatus siitä, että kaikilla olisi mahdollisuuksia omasta taustastaan riippumatta. Tämä tarkoittaa myös asuinpaikkaa. Älykäs kehittäminen tukee paikallisista olosuhteista kumpuavia ratkaisuja ja ideoita. Tällaisen kehittämisen tulee olla myös kehitysyhteistyön perusta. Olemme ainoa kansanliike, joka on koko yli satavuotiaan historiansa aikana kantanut vastuuta koko Suomesta.&nbsp;</p><p><strong>Elävä luontosuhde</strong></p><p>Keskusta haluaa, että niin ihminen kuin ympäristö voivat hyvin. Ihmisen toiminta tulee sopeuttaa niin, että maa jää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin missä sen itse saimme. Luonnonvarojen hyödyntämisen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää. Keskusta haluaa edistää suomalaista eränkäyntikuluttuuria ja luonnossa liikkumista elävän luontosuhteen säilyttämiseksi. Ihminen ei ole luonnosta irrallaan oleva haittatekijä, vaan vahva osa sitä. Ihmisellä on vastuu.&nbsp;</p><p>Seppo Kääriäisen &rdquo;Sitä niittää, mitä kylvää&rdquo; &ndash;teoksessa kuvataan, että Maalaisliittolais-keskustalaiselle syväidentiteetille on ominaista moni-ilmeisyys. Se ilmenee niin politiikassa, henkilövalinnoissa ja alueellisuutena. Moni-ilmeisyys muodostaa yhtä aikaa sekä voimavaran että riskin.&nbsp;</p><p>Syväidentiteetti voi ajan saatossa muuttua, mutta säilyttää alkuvoimansa ja perustavan merkityksensä. Puoluejohdon yksi haastavimmista tehtävistä on syväidentiteettiä hyödyntäessään myös huoltaa sitä. Se kehittyy vuorovaikutuksessa uusien yhteiskunnallisten muutosten ja uusien jäsenten sekä ikäluokkien kanssa. Syväidentiteetti on liimaa ja jatkuvuutta mutta samalla ja juuri siksi myös jatkuvan keskustelun kohteena. Luova jännite puolueen sisällä on hyväksi kun sitä osataan johtaa niin, että puolue uudistuu.</p><p>Seuraavan neljän vuoden aikana keskusta on viritettävä asentoon, jossa se on riittävän vahva viedäkseen eteenpäin sille kaikista merkityksellisimpiä asioita. Keskustalla ei ole vara peesailla olemalla hailakka versio jostain muusta aatteesta. Keskustan tulee jatkossa tehdä keskustalaista politiikkaa eikä antaa muiden kertoa, mitä Keskusta on.</p><p><br />Mikko Kärnä, keskustan kansanedustaja</p><p>Tytti Määttä, keskustan rivijäsen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Olen aina jakanut keskustalaiset arvot, mutta puolueen jäseneksi liityin vuonna 2011. Keskusta oli juuri kärsinyt murskatappion vaaleissa. En hetkeäkään miettinyt hyppäämistä voittajien kelkkaan, vaan aate ratkaisi. Halusin olla auttamassa alueiden ja ihmisten puoluetta uuteen nousuun.”

-          Mikko Kärnä

”Liityin Keskustaan vuonna 1998 lukion viimeisellä luokalla. Toimin aktiivisesti Keskustanuorissa. Olin järjestön varapuheenjohtaja. Minut valittiin Turun kaupunginvaltuustoon. Eduskuntavaaleissa pärjäsin hyvin 2007 vaaleissa, mutta en tullut valituksi. Jätin poliittiset luottamustehtävät vuonna 2008. Vuosikymmenen vaihteessa minusta tuntui, että puolue ei puhuttele minua enää.”

-          Tytti Määttä

Yritämme tässä kirjoituksessa avata, miksi tämä puolue on tärkeä ja kutsumme samalla kaikki voimat mukaan kehittämään keskustaa. Suomi tarvitsee tätä puoluetta enemmän kuin koskaan.

Yhteisöllisyys ja vastuullinen vapaus 

Keskustalaisuuden ytimessä on ennen kaikkea vastuullinen vapaus. Ihminen on vastuussa teoistaan ennen kaikkea itselleen, eikä valtion tule rajoittaa mitään inhimillistä toimintaa yhtään sen enempää kuin on tarpeen yhteiskuntarauhan ja vakaan talouden takaamiseksi. Keskusta ei kuitenkaan ole yksilökeskeinen liike, vaan näkee ihmisen osana laajempaa yhteisöä. Yhteisön jäsenenä, perheessä, kylässä, kaupunginosassa tai järjestössä, ihminen voi tehdä tekoja muiden ja itsensä hyväksi. Tähän tulee myös kannustaa. Yhteiskunnalla tulee olla turvaverkko joka auttaa elämän romahtaessa, mutta aivan vastaavasti myös yhteisön tulee auttaa. Tärkeintä on kuitenkin, että ihmisellä olisi kyky auttaa itse itseään.

Sivistys on kaiken perusta

Keskustalainen ajatus sivistyksestä lähtee siitä, että aivan jokaisessa ihmisessä on mahdollisuuksia. Sivistyksellä tarkoitetaan niin sydämen sivistystä, kuin koulutuksella hankittua osaamista. Perustuslaillinen oikeus maksuttomaan koulutukseen luo jokaiselle mahdollisuuden elämässä. Hyvä varhaiskasvatus, perusopetus ja mahdollisuus jatko-opintoihin on yhteiskuntamme selkäranka. Kannustaminen ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa ovat niitä perusteita, joihin pitää voida luottaa.

Jakamaton ihmisarvo

Kannatamme jokaisen ihmisarvon tunnustavaa politiikkaa. Jokaisella pitää olla oikeus rakentaa omaa identiteettiään pelkäämättä muiden tuomiota. Tasa-arvon tulee olla yhteiskunnan lähtökohta.

Maahanmuuttopolitiikassa keskustan linjan tulee olla inhimillisyyden ja realismin sisältävän linja, jossa ohjaamme resurssit hädänalaisten auttamiseen ja sanomme järjestelmää hyväksikäyttäville selkeästi ei.

Radikaali kansanliike 

Keskusta on radikaalisdemokraattinen kansanliike. Keskusta-aatteen luoja Santeri Alkio oli Suomen itsenäisyyden tukija ja väkevä tasavaltalainen. Keskustassa uskotaan ihmisten kykyyn yhteisönä kehittää omaa asuinseutuaan. Tämän vuoksi päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne koskettavat. Keskusta on näin myös liberaali kansanliike. Me uskomme, että vallan hajauttaminen on keskittämistä järkevämpää. Keskusta korostaa kuitenkin lakia ja järjestystä. Kaikki muutokset tulee toteuttaa laillisin keinoin. Keskustalla on ollut historiassa kyky olla myös sillanrakentajana.

Keskeltä läpi taloudessa 

Vapaat markkinat eivät tuota kaikille hyvää tasapuolisesti. Tämän vuoksi keskustan linja on sopivasti suunnitelmallisuutta. Turhaa byrokratiaa ei pidä rakentaa vaan sääntelyä pitää purkaa. Yritysten ja yksilöiden menestys johtaa parhaimmillaan yhteisöjen ja kansakunnan menestymiseen. Yhteiskunnan mekanismeilla on mahdollista huolehtia siitä, että tuloerot eivät repeä ja kaikki pysyvät mukana. Yhteiskunnan turvaverkon pitää olla sellainen, että se ei johda yksilön välinpitämättömyyteen, vaan toimii takaisin palauttavana voimana. Siksi haluamme kaksivaiheisen perustulon. Heistä, jotka eivät itse pysty huolehtimaan itsestään, tulee yhteiskunnan kantaa vastuuta. Arvostamme myös lähimmäisten vastuuta ja haluamme tukea heitä tässä.

Puhdas kotimainen ruoka ja vesi ovat Keskustalle enemmän kuin markkinahyödykkeitä. Ne ovat välttämättömyys huoltovarmuuden ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kannatamme maailmanlaajuisesti maataloustuotteiden reilua kauppaa. 

Alueellinen tasapaino ja älykäs kehittäminen

Keskusta näkee kaikissa alueissa ja yhteisöissä mahdollisuuden kehitykseen. Digitalisaation tuoma paikkariippumattomuus ja monipaikkaisuus ihmisten arjessa luovat meille mahdollisuuksia.

Tarvitsemme kaupunkipolitiikka ja maaseutupolitiikka. Suomen kehittäminen ei ole joko tai vaan sekä että. Suomen eri alueet ovat vahvassa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kaupunkien ja kuntien sisällä tarvitsemme eriytymistä ehkäiseviä toimia. Kaupunginosia ja kyliä kehittämällä luodaan vireitä paikallisyhteisöjä ja ehkäistään alueellista epätasa-arvoa. Keskustalaisuuden ytimessä on ajatus siitä, että kaikilla olisi mahdollisuuksia omasta taustastaan riippumatta. Tämä tarkoittaa myös asuinpaikkaa. Älykäs kehittäminen tukee paikallisista olosuhteista kumpuavia ratkaisuja ja ideoita. Tällaisen kehittämisen tulee olla myös kehitysyhteistyön perusta. Olemme ainoa kansanliike, joka on koko yli satavuotiaan historiansa aikana kantanut vastuuta koko Suomesta. 

Elävä luontosuhde

Keskusta haluaa, että niin ihminen kuin ympäristö voivat hyvin. Ihmisen toiminta tulee sopeuttaa niin, että maa jää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin missä sen itse saimme. Luonnonvarojen hyödyntämisen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää. Keskusta haluaa edistää suomalaista eränkäyntikuluttuuria ja luonnossa liikkumista elävän luontosuhteen säilyttämiseksi. Ihminen ei ole luonnosta irrallaan oleva haittatekijä, vaan vahva osa sitä. Ihmisellä on vastuu. 

Seppo Kääriäisen ”Sitä niittää, mitä kylvää” –teoksessa kuvataan, että Maalaisliittolais-keskustalaiselle syväidentiteetille on ominaista moni-ilmeisyys. Se ilmenee niin politiikassa, henkilövalinnoissa ja alueellisuutena. Moni-ilmeisyys muodostaa yhtä aikaa sekä voimavaran että riskin. 

Syväidentiteetti voi ajan saatossa muuttua, mutta säilyttää alkuvoimansa ja perustavan merkityksensä. Puoluejohdon yksi haastavimmista tehtävistä on syväidentiteettiä hyödyntäessään myös huoltaa sitä. Se kehittyy vuorovaikutuksessa uusien yhteiskunnallisten muutosten ja uusien jäsenten sekä ikäluokkien kanssa. Syväidentiteetti on liimaa ja jatkuvuutta mutta samalla ja juuri siksi myös jatkuvan keskustelun kohteena. Luova jännite puolueen sisällä on hyväksi kun sitä osataan johtaa niin, että puolue uudistuu.

Seuraavan neljän vuoden aikana keskusta on viritettävä asentoon, jossa se on riittävän vahva viedäkseen eteenpäin sille kaikista merkityksellisimpiä asioita. Keskustalla ei ole vara peesailla olemalla hailakka versio jostain muusta aatteesta. Keskustan tulee jatkossa tehdä keskustalaista politiikkaa eikä antaa muiden kertoa, mitä Keskusta on.


Mikko Kärnä, keskustan kansanedustaja

Tytti Määttä, keskustan rivijäsen

]]>
5 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274948-miksi-olemme-keskustalaisia#comments 2019 eduskuntavaalit Keskusta Tue, 23 Apr 2019 12:41:53 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274948-miksi-olemme-keskustalaisia
"Hallituspeli" on täydessä käynnissä http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274943-hallituspeli-on-taydessa-kaynnissa <p>Kirjoitin viime lauantaina blogin vaalien jälkeisen enemmistöhallituksen muodostamista ajatellen. Totesin silloin, että tilanne ei ole vaalien voittajalle helppo, ei mikään läpihuutojuttu.</p> <p><a href="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274824-uuden-enemmistohallituksen-muodostamisesta" title="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274824-uuden-enemmistohallituksen-muodostamisesta">http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274824-uuden-enemmistohallituksen...</a></p> <p>Tänään uusi eduskunta on järjestäytynyt, edustajat jättäneet valtakirjansa ja eduskuntaryhmät valinneet uudet puheenjohtajansa. Media on ollut paikalla haistelemassa tunnelmia. Monien puolueiden puheenjohtajat ovat kertoneet tuntojaan mm. tulevasta hallituksen muodostamisesta. He ovat myös kertoneet, että jo pääsiäisen aikaan puheenjohtaja Antti Rinne on ollut puhelimitse yhteydessä eli, &quot;hallituspeli&quot; on ollut jo käynnissä kulissien takana.</p> <p>Kuten lauantain blogissani totesin, ei Rinteellä&nbsp; kovin montaa rungoltaan erilaista hallituskokonpanoa ole valittavanaan, jos hän pitää kiinni kannastaan, etteivät SDP:n ja perussuomalaisten arvot kohtaa.</p> <p>Keskustapolitiikot lisäävät vielä Rinteen tuskaa tämänpäiväisillä lausunnoillaan. Juha Sipilä totesi tänään: &quot; Rotakka vaalitappio tuli&quot;. &quot;Keskustalla on selkeä suunta oppositioon. Se on kansan päätös. Pitää tapahtua ihmeitä, jos keskusta olisi hallitusneuvotteluissa mukana&quot;.</p> <p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006080914.html" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006080914.html">https://www.is.fi/politiikka/art-2000006080914.html</a></p> <p>Keskustan eduskunnan ryhmäpuheenjohtaja jatkoon valittu Antti Kaikkonen totesi mm. että. &quot;Hallitusovi ei ole &quot;kategorisesti&quot; kiinni, vaan viisi senttiä raoillaan&quot;.</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10751136?fbclid=IwAR1Ebse-0szsmMhcTor6D6HnZ71J7tZeXLghX5879kXu3b-DTDfWpb7nLvY" title="https://yle.fi/uutiset/3-10751136?fbclid=IwAR1Ebse-0szsmMhcTor6D6HnZ71J7tZeXLghX5879kXu3b-DTDfWpb7nLvY">https://yle.fi/uutiset/3-10751136?fbclid=IwAR1Ebse-0szsmMhcTor6D6HnZ71J7...</a></p> <p>Rinteen vaalivoitto surkealla 17,7 prosentin äänimäärällä antaa Rinteen pyrkimyksille huonon selkänojan, mutta vastaavasti kokoomukselle ja keskustalle erinomaisen &quot;pelipaikan&quot;, jotta myös heti hyödynnetään. Ja peli on selkeästi jo ennen Rinteen &quot;kysymyksiäkin&quot; täydessä käynnissä.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin viime lauantaina blogin vaalien jälkeisen enemmistöhallituksen muodostamista ajatellen. Totesin silloin, että tilanne ei ole vaalien voittajalle helppo, ei mikään läpihuutojuttu.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274824-uuden-enemmistohallituksen-muodostamisesta

Tänään uusi eduskunta on järjestäytynyt, edustajat jättäneet valtakirjansa ja eduskuntaryhmät valinneet uudet puheenjohtajansa. Media on ollut paikalla haistelemassa tunnelmia. Monien puolueiden puheenjohtajat ovat kertoneet tuntojaan mm. tulevasta hallituksen muodostamisesta. He ovat myös kertoneet, että jo pääsiäisen aikaan puheenjohtaja Antti Rinne on ollut puhelimitse yhteydessä eli, "hallituspeli" on ollut jo käynnissä kulissien takana.

Kuten lauantain blogissani totesin, ei Rinteellä  kovin montaa rungoltaan erilaista hallituskokonpanoa ole valittavanaan, jos hän pitää kiinni kannastaan, etteivät SDP:n ja perussuomalaisten arvot kohtaa.

Keskustapolitiikot lisäävät vielä Rinteen tuskaa tämänpäiväisillä lausunnoillaan. Juha Sipilä totesi tänään: " Rotakka vaalitappio tuli". "Keskustalla on selkeä suunta oppositioon. Se on kansan päätös. Pitää tapahtua ihmeitä, jos keskusta olisi hallitusneuvotteluissa mukana".

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006080914.html

Keskustan eduskunnan ryhmäpuheenjohtaja jatkoon valittu Antti Kaikkonen totesi mm. että. "Hallitusovi ei ole "kategorisesti" kiinni, vaan viisi senttiä raoillaan".

https://yle.fi/uutiset/3-10751136?fbclid=IwAR1Ebse-0szsmMhcTor6D6HnZ71J7tZeXLghX5879kXu3b-DTDfWpb7nLvY

Rinteen vaalivoitto surkealla 17,7 prosentin äänimäärällä antaa Rinteen pyrkimyksille huonon selkänojan, mutta vastaavasti kokoomukselle ja keskustalle erinomaisen "pelipaikan", jotta myös heti hyödynnetään. Ja peli on selkeästi jo ennen Rinteen "kysymyksiäkin" täydessä käynnissä.

 

]]>
85 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274943-hallituspeli-on-taydessa-kaynnissa#comments Enemmistöhallitus Keskusta Kokoomus SDP Tue, 23 Apr 2019 10:20:59 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274943-hallituspeli-on-taydessa-kaynnissa
Juha Sipilä hallitsi diktaattorin ottein - huonosti kävi http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274812-juha-sipila-hallitsi-diktaattorin-ottein-huonosti-kavi <p>Eläkkeelle jäävä keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Seija Turtiainen on avautunut Juha Sipilän menettelytavoista kuluneella hallituskaudella. Turtiaisen mukaan esimerkiksi eduskuntaryhmällä ei ollut sanan sijaa keskustan ministerivalinnoissa. Valmis nimilista eteen ja se oli siinä.</p><p>Keskustaa on kautta aikain pidetty kansanliikkeenä jossa sanan säilää käytetään reippaasti ja riidellään joskus ihan julkisestikin. Sipilän aikana sellainen ei ollut sallittua. On sanottu, että Sipilä johti hallitusta kuin yritysjohtaja. Keskustan eduskuntaryhmäkin näyttää olleen kuin diktaattorin ohjauksessa. Antti Kaikkosen muutamasta puheenvuorosta eduskunnassa saattoi aistia jotain, mutta siinä kaikki.</p><p>Turtiaisen mukaan keskusta on parhaimmillaan kun se riitelee. Väitteen voi ymmärtää, kun muistelee takavuosien tapahtumia. Ensin rähistään, sitten äänestetään ja lopuksi pulinat pois. Puolueeseen sitoutunut väki ymmärtää demokratian olemuksen hyvin, siinä ei ole huomauttamista.</p><p>Kaikesta voi oppia. Ehkä Sipilän hallituskauden suurin oppi on se, että yritysjohtajuutta ja poliittista johtajuutta ei ole syytä sekoittaa keskenään, ei ainakaan pääministeritasolla. Varovainen kannattaa olla myös miljonäärien suhteen, koska heillä on oma maailmansa jonka he tuntevat ja jonka etuja he myös politiikassa osaavat ajaa.</p><p>Turtiainen mainitsee myös Anne Bernerin valinnasta ministeriksi. Hän oli rahamaailman valinta jonka Sipilä toteutti, koska Turtiaisenkaan mukaan Berner ei ole ajatusmaailmaltaan keskustalainen. Tämä kävi kansalaisille selväksi jo vaalikauden ensimmäisen puolikkaan aikana, mutta pahaa sanaa ei hänestä keskustassa saanut sanoa.</p><p>On selvää, että jatkuva riitely ei ole hyvästä politiikassa, mutta silloin kun jostain asiasta on perusteltua erimielisyyttä, niin höyryt on syytä päästää ulos. Henkilövalinnat yhteisellä päätöksellä kuuluvat puoluedemokratian alkeisiin. Se on syytä muistaa kaikissa puolueissa.</p><p>Keskusta kärsi suurtappion vaaleissa, se ei ole uutinen. Kuinka paljon siihen vaikutti vaalikauden aikana puolueeseen kertynyt huono henki joka johtui autoritäärisestä johtamisesta jää arvailujen varaan. Ulkopuolelta nähtynä kulunut vaalikausi on kuitenkin malliesimerkki siitä että kuinka ei kannata toimia. Aina löytyy kuitenkin niitä jotka äänestävät jaloillaan kun meno ei tyydytä.</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006076525.html?ref=rss">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006076525.html?ref=rss</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eläkkeelle jäävä keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Seija Turtiainen on avautunut Juha Sipilän menettelytavoista kuluneella hallituskaudella. Turtiaisen mukaan esimerkiksi eduskuntaryhmällä ei ollut sanan sijaa keskustan ministerivalinnoissa. Valmis nimilista eteen ja se oli siinä.

Keskustaa on kautta aikain pidetty kansanliikkeenä jossa sanan säilää käytetään reippaasti ja riidellään joskus ihan julkisestikin. Sipilän aikana sellainen ei ollut sallittua. On sanottu, että Sipilä johti hallitusta kuin yritysjohtaja. Keskustan eduskuntaryhmäkin näyttää olleen kuin diktaattorin ohjauksessa. Antti Kaikkosen muutamasta puheenvuorosta eduskunnassa saattoi aistia jotain, mutta siinä kaikki.

Turtiaisen mukaan keskusta on parhaimmillaan kun se riitelee. Väitteen voi ymmärtää, kun muistelee takavuosien tapahtumia. Ensin rähistään, sitten äänestetään ja lopuksi pulinat pois. Puolueeseen sitoutunut väki ymmärtää demokratian olemuksen hyvin, siinä ei ole huomauttamista.

Kaikesta voi oppia. Ehkä Sipilän hallituskauden suurin oppi on se, että yritysjohtajuutta ja poliittista johtajuutta ei ole syytä sekoittaa keskenään, ei ainakaan pääministeritasolla. Varovainen kannattaa olla myös miljonäärien suhteen, koska heillä on oma maailmansa jonka he tuntevat ja jonka etuja he myös politiikassa osaavat ajaa.

Turtiainen mainitsee myös Anne Bernerin valinnasta ministeriksi. Hän oli rahamaailman valinta jonka Sipilä toteutti, koska Turtiaisenkaan mukaan Berner ei ole ajatusmaailmaltaan keskustalainen. Tämä kävi kansalaisille selväksi jo vaalikauden ensimmäisen puolikkaan aikana, mutta pahaa sanaa ei hänestä keskustassa saanut sanoa.

On selvää, että jatkuva riitely ei ole hyvästä politiikassa, mutta silloin kun jostain asiasta on perusteltua erimielisyyttä, niin höyryt on syytä päästää ulos. Henkilövalinnat yhteisellä päätöksellä kuuluvat puoluedemokratian alkeisiin. Se on syytä muistaa kaikissa puolueissa.

Keskusta kärsi suurtappion vaaleissa, se ei ole uutinen. Kuinka paljon siihen vaikutti vaalikauden aikana puolueeseen kertynyt huono henki joka johtui autoritäärisestä johtamisesta jää arvailujen varaan. Ulkopuolelta nähtynä kulunut vaalikausi on kuitenkin malliesimerkki siitä että kuinka ei kannata toimia. Aina löytyy kuitenkin niitä jotka äänestävät jaloillaan kun meno ei tyydytä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006076525.html?ref=rss

]]>
24 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274812-juha-sipila-hallitsi-diktaattorin-ottein-huonosti-kavi#comments Juha Sipilä Keskusta Sat, 20 Apr 2019 06:44:05 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274812-juha-sipila-hallitsi-diktaattorin-ottein-huonosti-kavi
Keskustan ongelma http://jukkatuunanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274808-keskustan-ongelma <p>Keskusta menetti runsaasti äänestäjiä ja sitä myötä paikkoja eduskunnassa. Syitä on etsitty milloin alkiolaisuuden unohtamisesta liberalisoitumiseen sekä Juha Sipilän ministerivalintoja. Mielestäni syitä on monia muitakin. Kun katsoo Keskustan kannatuksen jakautumista huomataan varsin nopeasti, että isot kaupungit ja kaupunkitaajamat yleensä, ovat puolueen heikko kohta.</p><p>Kun tähän etsitään syitä, törmätään vanhaan vastakkainajatteluun kaupunkilaisten ja &rdquo;maalaisten&rdquo; välillä. Kaupungin keskiluokka on aina inhonnut maataloustukia, joita Keskusta on aina ollut ajamassa ja puolustamassa. Kaupungissa asuva yrittäjä ei voi ymmärtää, että hänen parturi-kampaamo liiketoimintaa ei tueta huonoina eikä hyvinä aikoina. Yrittäjille ei ole säännöllisiä tukijaisia eikä tuloista 50% tule erilaisten yhteiskunnan tukien kautta. Kaupunkilainen yrittäjä ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä hänen yrittäjäeläkemaksusta valtio ei maksa samaa osuutta kuin maatalousyrittäjän. Ja juuri näitä asioita Keskusta ajaa.</p><p>Kaupunkilainen elintarvikkeiden ostaja ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä Suomessa syötävä ruoka on Euroopan kalleimmasta päästä, vaikka tukijaisia on niin hirveästi. Kun kaupunkilainen menee ulkomailla kauppaan huomaa hän pikaisesti, että ruoka on lähes 30% halvempaa. Kaupunkilainen ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä kaikkea &rdquo;maaseudulla&rdquo; tapahtuvaa asumista, yrittämistä ja elämistä pitää tukea samaan aikaan kun kaupunkilaisten vuokrat nousevat, kiinteistöverot nousevat, parkkipaikat nousevat, julkisen liikenteen hinta nousee. Samaan aikaan &rdquo;maalaisten&rdquo; maaomaisuuden arvo ja tukijaiset nousevat.</p><p>Näillä lyhyillä ajatuksille päästään itse asiaan, asiaan, johon Keskusta ei ole ottanut kantaa. Suuri osa kansamme metsävarallisuudesta on yksityisten ihmisten käsissä. Heitä on jopa 630.000. Kuka ajaa heidän asiaansa? Suuret kansainväliset sijoittajat ostavat satoja tuhansia hehtaareja maata ja ovat valmiita tilaisuuden koittaessa ajamaan valtavia alueita paljaiksi. Aikaisemmin metsälaissamme oli kohta, jossa puunhakkuun jälkeen oli kahden vuoden sisällä istutettava uutta. Nykyinen, Keskustan aikana muutettu laki, velvoittaa samaan 10 vuoden aikana. Tosin kukaan ei valvo asiaa aktiivisesti. Siinä aukkohakkuun vieressä on pieni kaupunkilaisen metsänomistajan palsta ja se joutuu kovalle koetukselle aukkohakkuun vieressä ja maanarvo saattaa jopa laskea. Eikö juuri Keskustan tulisi seisoa kaupunkilaisen maanomistajan rinnalla?</p><p>Monen ison taajaman ympärillä on keskustajohtoisia kuntia. Kunnissa on huomattu, kuinka hyvä business on kaupunkien mökkiläiset. Kiinteistöverot on vedetty tappiin, jätehuollosta veloitetaan enemmän kuin kaupungissa, terveydenhoitoa on rajoitettu ja yksityisten teiden maksut ovat mökkiläisille kovemmat kuin koko vuoden asuville. Miksi? Niin miksi ihmeessä? Kaupunkilainen miettii, että eikö ne tukijaiset riitä, vieläkö tämäkin tulee kestää.</p><p>Näillä parilla esimerkillä haluan osoittaa, että Keskusta on vähät välittänyt kaupunkien asukkaista ja siksi koko puolueen tulevaisuus on vaakalaudalla. Ruotsin keskusta on jo pieni lilliputtipuolue ja sama kohtalo on&nbsp;&nbsp;Suomen Keskustalla, ellei se muuta suhtautumistaan kaupunkilaisiin.</p><p>PS. Miksi ihmeessä Keskusta ei korostanut vaalien alla mm. kauppojen aukiolojen purkua ja kevyiden alkoholijuomien saatavuuden parantamista. Uskon että nimenomaan Juha Sipilä oli noissa asioissa aloitteellinen ja periksiantamaton.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta menetti runsaasti äänestäjiä ja sitä myötä paikkoja eduskunnassa. Syitä on etsitty milloin alkiolaisuuden unohtamisesta liberalisoitumiseen sekä Juha Sipilän ministerivalintoja. Mielestäni syitä on monia muitakin. Kun katsoo Keskustan kannatuksen jakautumista huomataan varsin nopeasti, että isot kaupungit ja kaupunkitaajamat yleensä, ovat puolueen heikko kohta.

Kun tähän etsitään syitä, törmätään vanhaan vastakkainajatteluun kaupunkilaisten ja ”maalaisten” välillä. Kaupungin keskiluokka on aina inhonnut maataloustukia, joita Keskusta on aina ollut ajamassa ja puolustamassa. Kaupungissa asuva yrittäjä ei voi ymmärtää, että hänen parturi-kampaamo liiketoimintaa ei tueta huonoina eikä hyvinä aikoina. Yrittäjille ei ole säännöllisiä tukijaisia eikä tuloista 50% tule erilaisten yhteiskunnan tukien kautta. Kaupunkilainen yrittäjä ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä hänen yrittäjäeläkemaksusta valtio ei maksa samaa osuutta kuin maatalousyrittäjän. Ja juuri näitä asioita Keskusta ajaa.

Kaupunkilainen elintarvikkeiden ostaja ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä Suomessa syötävä ruoka on Euroopan kalleimmasta päästä, vaikka tukijaisia on niin hirveästi. Kun kaupunkilainen menee ulkomailla kauppaan huomaa hän pikaisesti, että ruoka on lähes 30% halvempaa. Kaupunkilainen ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä kaikkea ”maaseudulla” tapahtuvaa asumista, yrittämistä ja elämistä pitää tukea samaan aikaan kun kaupunkilaisten vuokrat nousevat, kiinteistöverot nousevat, parkkipaikat nousevat, julkisen liikenteen hinta nousee. Samaan aikaan ”maalaisten” maaomaisuuden arvo ja tukijaiset nousevat.

Näillä lyhyillä ajatuksille päästään itse asiaan, asiaan, johon Keskusta ei ole ottanut kantaa. Suuri osa kansamme metsävarallisuudesta on yksityisten ihmisten käsissä. Heitä on jopa 630.000. Kuka ajaa heidän asiaansa? Suuret kansainväliset sijoittajat ostavat satoja tuhansia hehtaareja maata ja ovat valmiita tilaisuuden koittaessa ajamaan valtavia alueita paljaiksi. Aikaisemmin metsälaissamme oli kohta, jossa puunhakkuun jälkeen oli kahden vuoden sisällä istutettava uutta. Nykyinen, Keskustan aikana muutettu laki, velvoittaa samaan 10 vuoden aikana. Tosin kukaan ei valvo asiaa aktiivisesti. Siinä aukkohakkuun vieressä on pieni kaupunkilaisen metsänomistajan palsta ja se joutuu kovalle koetukselle aukkohakkuun vieressä ja maanarvo saattaa jopa laskea. Eikö juuri Keskustan tulisi seisoa kaupunkilaisen maanomistajan rinnalla?

Monen ison taajaman ympärillä on keskustajohtoisia kuntia. Kunnissa on huomattu, kuinka hyvä business on kaupunkien mökkiläiset. Kiinteistöverot on vedetty tappiin, jätehuollosta veloitetaan enemmän kuin kaupungissa, terveydenhoitoa on rajoitettu ja yksityisten teiden maksut ovat mökkiläisille kovemmat kuin koko vuoden asuville. Miksi? Niin miksi ihmeessä? Kaupunkilainen miettii, että eikö ne tukijaiset riitä, vieläkö tämäkin tulee kestää.

Näillä parilla esimerkillä haluan osoittaa, että Keskusta on vähät välittänyt kaupunkien asukkaista ja siksi koko puolueen tulevaisuus on vaakalaudalla. Ruotsin keskusta on jo pieni lilliputtipuolue ja sama kohtalo on  Suomen Keskustalla, ellei se muuta suhtautumistaan kaupunkilaisiin.

PS. Miksi ihmeessä Keskusta ei korostanut vaalien alla mm. kauppojen aukiolojen purkua ja kevyiden alkoholijuomien saatavuuden parantamista. Uskon että nimenomaan Juha Sipilä oli noissa asioissa aloitteellinen ja periksiantamaton.

]]>
10 http://jukkatuunanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274808-keskustan-ongelma#comments Keskusta Sat, 20 Apr 2019 04:40:34 +0000 Jukka Tuunanen http://jukkatuunanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274808-keskustan-ongelma
Keskustalaiset! Lukekaa Väyrysen kirjat -kunnian palautus! http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274751-keskustalaiset-lukekaa-vayrysen-kirjat-kunnian-palautus <p>Paavo Väyrysen yhteiskunnallinen toiminta suomalaisessa yhteiskunnassa on ainutlaatuinen ja erityispiirteitä sisältävä. Paavo on jaksanut pitää yhdeiskunnallista keskustelua yllä ja kirjoittanut useita kirjoja, joilla on osoittanut usein ennustustaitonsa ja kulloinkin vallassaolevan ryhmittymän virheelliset ratkaisut.</p><p>Keskustapuoleessa Paavolta on riistetty kunniapuheenjohtajuuden arvo, koska hän ei Sipilän ja kumppaneiden mielestä ole esiintynyt arvonsa mukaisesti. Kepussa on jäänyt huomaamatta, kuinka arvokas jalokivi heidän joukossa on.&nbsp; Paavo ennusti Sipilän linjan tuovan romahduksen ja niin siinä sitten kävi.</p><p>Puolueen oppisä Alkio heitettiin roskakoriin ja mukaan marssitettiin globaalit liberalismin arvot, jossa raha ja sen tekeminen on tärkeintä.&nbsp;</p><p>Samalla lensi lapsi pesuveden mukana -Väyrynen.</p><p>Keskustassa nyt kysytään, että mistä uusi alku?&nbsp;</p><p>Kannattaisiko jokaisen kepulaisen ostaa Väyrysen kirjat ja ensitöikseen lukea ne. Sen jälkeen palauttaa kunniapuheenjohtajuus ja vielä kerran lukea Alkion teokset.</p><p>Suomalaista yhteiskuntaa ja sivistyniestöä on vaivannut jo 20 vuotta kritiikittömyys ja globaali kulttuuriliberalismi. Väyrynen on tässäkin kulkenut omaa aktiivista polkuaan ja kertonut suomalaisille mistä muutoksissa on kysymys.</p><p>Myöskin toimittajat voisivat perehtyä Väyrysen teoksiin halpamaisen vähättelyn vaihtoehdoksi.</p><p><a href="https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalogsearch/result/index/?dir=desc&amp;order=entity_id&amp;q=paavo+vayrynen&amp;gclid=Cj0KCQjw4-XlBRDuARIsAK96p3Cif_sJdYp80XiqJg1dL5_Eh_U3j-1i-cv1V4ibwsx9gMBxRKnmA-IaAnhOEALw_wcB">https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalogsearch/result/index/?dir=desc&amp;order=entity_id&amp;q=paavo+vayrynen&amp;gclid=Cj0KCQjw4-XlBRDuARIsAK96p3Cif_sJdYp80XiqJg1dL5_Eh_U3j-1i-cv1V4ibwsx9gMBxRKnmA-IaAnhOEALw_wcB</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paavo Väyrysen yhteiskunnallinen toiminta suomalaisessa yhteiskunnassa on ainutlaatuinen ja erityispiirteitä sisältävä. Paavo on jaksanut pitää yhdeiskunnallista keskustelua yllä ja kirjoittanut useita kirjoja, joilla on osoittanut usein ennustustaitonsa ja kulloinkin vallassaolevan ryhmittymän virheelliset ratkaisut.

Keskustapuoleessa Paavolta on riistetty kunniapuheenjohtajuuden arvo, koska hän ei Sipilän ja kumppaneiden mielestä ole esiintynyt arvonsa mukaisesti. Kepussa on jäänyt huomaamatta, kuinka arvokas jalokivi heidän joukossa on.  Paavo ennusti Sipilän linjan tuovan romahduksen ja niin siinä sitten kävi.

Puolueen oppisä Alkio heitettiin roskakoriin ja mukaan marssitettiin globaalit liberalismin arvot, jossa raha ja sen tekeminen on tärkeintä. 

Samalla lensi lapsi pesuveden mukana -Väyrynen.

Keskustassa nyt kysytään, että mistä uusi alku? 

Kannattaisiko jokaisen kepulaisen ostaa Väyrysen kirjat ja ensitöikseen lukea ne. Sen jälkeen palauttaa kunniapuheenjohtajuus ja vielä kerran lukea Alkion teokset.

Suomalaista yhteiskuntaa ja sivistyniestöä on vaivannut jo 20 vuotta kritiikittömyys ja globaali kulttuuriliberalismi. Väyrynen on tässäkin kulkenut omaa aktiivista polkuaan ja kertonut suomalaisille mistä muutoksissa on kysymys.

Myöskin toimittajat voisivat perehtyä Väyrysen teoksiin halpamaisen vähättelyn vaihtoehdoksi.

https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalogsearch/result/index/?dir=desc&order=entity_id&q=paavo+vayrynen&gclid=Cj0KCQjw4-XlBRDuARIsAK96p3Cif_sJdYp80XiqJg1dL5_Eh_U3j-1i-cv1V4ibwsx9gMBxRKnmA-IaAnhOEALw_wcB

]]>
6 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274751-keskustalaiset-lukekaa-vayrysen-kirjat-kunnian-palautus#comments Keskusta Paavo Väyrynen Santeri Alkio Fri, 19 Apr 2019 03:44:45 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274751-keskustalaiset-lukekaa-vayrysen-kirjat-kunnian-palautus
Suomalainen demokratia vs. kansan tahto http://laurakoverskoi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274701-suomalainen-demokratia-vs-kansan-tahto <p>Olen lukenut nyt vaalien jälkimainingeissa aika monia pidempiä ja lyhyempiä pohdintoja vaalien tuloksesta. Olen alkanut miettimään, että näkeekö kukaan systeemimme omituisuutta? Iltasanomat mm. kirjoitti, kuinka Lapin vaalipiiristä eniten ääniä saanut Vihreiden edustaja ei siltikään päässyt eduskuntaan, vaikka sai yli 7800 ääntä, joka on kolmanneksi eniten Vihreiden kaikista saamista äänistä. Vaalit.fi -sivustolta voi nähdä, kuinka Perussuomalaisien ehdokkaita meni Helsingistä läpi, vaikka heidän henkilökohtainen äänimääränsä oli alle 3000.</p><p>Voin ja uskallan myöntää, että henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt tuota ääntenlasku tapaa, mitä Suomen eduskuntavaaleissa käytetään. Minulle on sitä yritetty selittää, mutta minulla ei vain mene jakeluun, että jos henkilö A saa ääniä 15&nbsp;000 puolueesta X ja henkilö B saa ääniä 10&nbsp;000 puolueesta Y. Henkilö K puolueesta X saa 2000 ääntä pääsee läpi, mutta henkilö R puolueesta Y ei pääse läpi 5000 äänimäärällä. Onko tämä todellista demokratiaa? Ottaako tämä todella huomioon kansan todellisen halun?</p><p>Jos Suomessa olisi eduskuntavaaleissa <strong>suora kansanvaali</strong>, eduskunta olisi aivan erinäköinen. Se mahdollistaisi myös pienten, täysin uusien tai äärilaidassa olevien puolueiden ilmaantumisen eduskuntaan. Tämänkaltainen vaalisysteemi, mikä meillä tällä hetkellä on, suosii isoja puolueita ja vahvistaa niitä eikä edesauta pientä kansalaista saamaan edustajakseen juuri sitä ehdokasta, jonka kokee omalta alueeltaan ajavan sitä &rdquo;minun näköistä&rdquo; politiikka. Pieni ihminen ei saa millään lailla todellista ääntään kuuluviin tämän kaltaisilla vaaleilla.</p><p><strong>Suorassa kansanvaalissa</strong> kansalainen uskaltaisi äänestää juuri sitä henkilöä, jonka kokee omaksi. Ei tarvitsisi miettiä monimutkaisia kiemuroita: Jos nyt annan ääneni pienen tai uuden puolueen jäsenelle, se on pois joltain sellaiselta puolueelta, joka <strong>melkein </strong>koskettaa minun arvojani, mutta jolla on suurempi varmuus päästä eduskuntaan. Koska tiedän ikävästä faktasta, että mikään uusi tai joku hyvin ääripäässä oleva puolue ei vaan voi päästä eduskuntaan, minun on pakko äänestää sitä puoluetta, jonka koen arvojeni mukaiseksi <strong>ainakin osittain</strong>. (Poikkeuksen tähän teki tämän vuoden vaaleissa Harry Harkimo NYT-liikkeellään. Voidaan spekuloida, oliko tässä kyse kaikille tutusta julkisuuden henkilöstä, joka edesauttoi asiaa.) Vastavuoroisesti, jos äänestän pientä ja uutta/ääripää puoluetta, tiedän vahvistavani sitä puoluetta, joka on täysin minun arvojani vastainen, sillä <strong>melkein</strong> minun arvojani puoltava puolue, jolla on mahdollisuus päästä eduskuntaan, ei saa minun ääntäni, joka vahvistaa niitä puolueita, jotka ovat toista linjaa <strong>melkein</strong> minun arvojani vastaavan puolueen kanssa. Ihmisen kannattaa siis toimia &rdquo;pienempi paha&rdquo; -periaatteella, kuin seurata täysin omaa sydäntään tai arvojaan. Voidaankin kysyä: Miten menee tämä asia, noin niin kuin omasta mielestä? &nbsp;</p><p>Missä kohtaa tätä systeemiä on se demokratia?</p><p>Miten oikeasti voidaan saada aikaan minkäänlaista muutosta, jos me sallimme tämän kaltaisen vaalimallin? Miten oikeasti voidaan saada esiin todellisia uudistuksia, innovatiivisia ajatuksia ja erilaisia katsantokantoja, kun vaalisysteemimme blokkaa kaiken uuden pois?</p><p>Miksi me hyväksymme tällaisen? Miksi me alistumme tällaiseen?</p><p>Tein tuossa eilispäivänä laskelmia. Tutkin hieman vaalituloksia ja tein listauksia. Eräs mielenkiintoinen huomio pomppasi sieltä silmille. Heti alkuun sanon, että nyt en ota kantaa olisiko vaalitulos ollut esim. itselleni mieleinen vai ei, pohdin asiaa vain numeroiden ja todellisen kansantahdon perusteella, joka ilmenee ehdokkaiden henkilökohtaisissa äänissä. Uskon myös, jos kansa saisi oikeasti päättää edustajansa, listassa olisi enemmän pieniä puolueita edustettuna. Mutta nyt on pakko mennä näillä.</p><p>Jos olisi <strong>suora kansanvaali</strong> ja kansa saisi oikeasti edustajikseen ne ihmiset, joita haluaa niin tämän vuoden kansanvaalitulosten mukaan, <strong>Keskusta</strong> olisi ollut todellinen vaalivoittaja. Vaalipaikat olisivat jakaantuneet suorassa kansanvaalissa seuraavanlaisesti: <strong>Keskusta </strong>49 paikkaa, <strong>SDP </strong>44 paikkaa, <strong>Perussuomalaiset </strong>37 paikkaa, <strong>Kokoomus </strong>33 paikkaa, <strong>Vasemmisto </strong>12 paikkaa, <strong>Vihreät </strong>11 paikkaa, <strong>KD </strong>7 paikkaa, <strong>RKP </strong>&nbsp;6 paikkaa ja <strong>NYT </strong>yhden paikan + kaksi paikkaa <strong>Ahvenanmaalta</strong>.</p><p>Miten päädyin tähän tulokseen? Jotta saa 200 jäsentä eduskuntaan mahdollisimman tasaisesti ympäri Suomen, olisi hyvä olla 11 vaalipiiriä, joista jokaisesta valitaan 18 edustajaa. Tämä tekee yhteensä 198 edustajapaikkaa ja kaksi kiintiöpaikkaa Ahvenmaalta. Mallissani yhdistin Helsingin ja Uudenmaan yhdeksi vaalipiiriksi. Muut vaalipiirit pysyivät ennallaan. Jokaisesta vaalipiiristä kirjasin ylös 18 eniten ääniä saanutta edustajaa. Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiristä kirjasin ylös yhdeksän eniten ääniä saanutta kustakin vaalipiiristä eli yhteensä 18. Seuraavassa listauksessa henkilöt ovat siinä järjestyksessä, jossa ensin mainittu on saanut eniten henkilökohtaisia ääniä ko. vaalipiiristä ja viimeinen vähiten.</p><p><strong>Helsinki</strong>: Halla-aho (PS), Zyskowicz (KOK), Haavisto (VIHR), Ohisalo (VIHR), Haatainen (SDP), Pelkonen (KOK), Heinäluoma (SDP), Vartiainen (KOK) ja Koulumies (KOK)</p><p><strong>Uusimaa</strong>: Lepomäki (KOK), Lindtman (SDP), Mykkänen (KOK), Harkimo (NYT), Rinne (SDP), Kaikkonen (KESK), Guzenina (SDP), Meri (PS) ja Adlecreutz (RKP)</p><p>Kaikki Helsinki-Uusimaa vaalipiiristä suoralla kansanvaalilla päässeet, pääsivät myös nykyisellä vaalikäytännöllä. (Toki tämä vaalitulos suorassa kansanvaalissa olisi hieman erilainen, jos olisi suoraan yhdistetty vaalipiiri)</p><p><strong>Varsinais-Suomi</strong>: Andersson (VAS), Tavio (PS), Orpo (KOK), Junnila (PS), Saarikko (KESK), Lindén (SDP), Elomaa (PS), Kanerva (KOK), Eloranta (SDP), Virolainen (KOK), Taimela (SDP), Sirén (KOK), Lundén (PS), Valkonen (KOK), Virta (VIHR), Vallittu (KD), Kiviranta (KESK) ja Rantanen (VIHR)</p><p>Eduskunnan ulkopuolelle tai varasijalle nykyisellä käytännöllä jäi: Valkonen, Vallittu ja Rantanen.</p><p><strong>Satakunta</strong>: Huhtasaari (PS), Salonen (SDP), Kiuru (SDP), Kalli (KESK), Marttinen (KOK), Koskela (PS), Myllykoski (VAS), Huru (PS), Uusitalo (KESK), Ranta (VAS), Kataja (KOK), Kaunistola (KOK), Suni (KESK), Viljanen (SDP), Ylikännö (KESK), Levonen (SDP), Jalonen (KESK), Reunanen (SDP), Mäenranta (PS) ja Liinamaa (VIHR)</p><p>Eduskunnan ulkopuolelle jäi: Huru, Uusitalo, Ranta, Kataja, Kaunistola, Suni, Ylikännö, Levonen, Jalonen, Reunanen ja Mäenranta.</p><p><strong>Häme: </strong>Skinnari (SDP), Ranne (PS), Grahn-Laasonen (KOK), Lehto (PS), Filatov (SDP), Pekonen (VAS), Räsänen (KD), Ronkainen (PS), Jokinen (KOK), Kari (SDP), Koskinen (SDP), Heinonen (KOK), Lepola (SDP), Bruneau (KOK), Nieminen (PS), Hämäläinen (KOK), Hildén (SDP) ja Kemppi (KESK)</p><p>Ulkopuolelle jäi: Lepola, Bruneau, Nieminen, Hämäläinen ja Hildén</p><p><strong>Pirkanmaa: </strong>Marin (SDP), Savio (PS), Nurminen (SDP), Ikonen (KOK), Viitanen (SDP), Vikman (KOK), Asell (SDP), Kontula (VAS), Taunus (KD), Kiuru (KOK), Pirttilahti (KESK), Ovaska (KESK), Satonen (KOK), Suomela (VIHR), Hassi (VIHR), Puisto (PS), Gustafsson (SDP) ja Vallin (PS)</p><p>Kaikki Pirkanmaan vaalipiiristä suoralla kansanvaalilla valitut pääsivät myös nykyisellä systeemillä.</p><p><strong>Kaakkois-Suomi: </strong>Häkkänen (SDP), Eerola (PS), Paatero (SDP), Leppä (KESK), Mäkelä (PS), Kiljunen (SDP), Werning (SDP), Kymäläinen (SDP), Malm (SDP), Laakso (PS), Kosonen (KESK), Taavitsainen (SDP), Torniainen (KESK), Pakkanen (KESK), Hildén (KESK), Kopra (KOK), Kaunisto (KOK) ja Mikkonen (SDP)</p><p>Ulkopuolelle jäi: Taavitsainen, Pakkanen, Hildén ja Mikkonen</p><p><strong>Savo-Karjala: </strong>Essayah (KD), Kilpi (KOK), Heikkinen (KESK), Mäkisalo-Ropponen (SDP), Eskelinen (SDP), Mikkonen (VIHR), Antikainen (PS), Wihonen (PS), Vehviläinen (KESK), Reijonen (PS), Hoskonen (KESK), Huttunen (KESK), Suhonen (SDP), Väätäinen (SDP), Kokko (PS), Markkanen (KESK), Kivelä (KESK) ja Reijonen (KESK)</p><p>Ulkopuolelle jäi: Väätäinen, Kokko, Markkanen, Kivelä ja Reijonen</p><p><strong>Vaasa: </strong>Henriksson (RKP), Peltokangas (PS), Urpilainen (SDP), Strand (RKP), Risikko (KOK), Ollikainen (RKP), Mäenpää (PS), Berg (SDP), Kivisaari (KESK), Östman (KD), Lintilä (KESK), Norrback (RKP), Savola (KESK), Kurvinen (KESK), Puumala (KESK), Hautala (KESK), Ruotsala (KD) ja Sjöskog (RKP)</p><p>Ulkopuolelle jäi: Puumala, Hautala, Ruotsala ja Sjöskog</p><p><strong>Keski-Suomi: </strong>Mäkinen (SDP), Kalmari (KESK), Hakkarainen (PS), Wallinheimo (KOK), Honkonen (KESK), Forsgren (VIHR), Kautto (VAS), Rantanen (SDP), Könttä (KESK), Aalto (VIHR), Visakorpi (KD), Kurttila (SDP), Kotiaho (PS), Nissinen (KESK), Ruoppila (SDP), Paloniemi (KESK), Tiainen (VAS) ja Kankaanniemi (PS)</p><p>Ulkopuolelle jäi: Aalto, Visakorpi, Kurttila, Nissinen, Ruoppila, Paloniemi, Tiainen ja Kankaanniemi</p><p><strong>Oulu: </strong>Sipilä (KESK), Sarkkinen (VAS), Tuppurainen (SDP), Tykkynen (PS); Simula (PS), Kyllönen (vas), Kinnunen (KESK), Talvitie (KOK), Pylväs (KESK), Immonen (PS), Mattila (KESK), Vähämäki (PS); Aittakumpu (KESK), Rantakangas (KESK), Kettunen (KESK), Nikula (KESK), Niinikoski (KESK) ja Jarva (KESK)</p><p>Ulkopuolelle jäi: Kettunen, Nikula, Niinikoski ja Jarva</p><p><strong>Lappi: </strong>Kulmuri (KESK), Karppinen (VIHR), Kärnä (KESK), Ojala-Niemelä (SDP), Juuso (PS), Mustajärvi (VAS), Autto (KOK), Lohi (KESK), Maijala (KESK), Moisanen (VAS), Tuisku (KOK), Björkbacka (PS), Luoma (KOK), Tiitinen (SDP), Rainio (KESK), Kelloniemi (PS), Tervo (VAS) ja Tolonen (PS)</p><p>Ulkopuolelle jäi: Karppinen, Maijala, Moisanen, Tuisku, Bjökbacka, Luoma, Tiitinen, Rainio, Kelloniemi, Tervo ja Tolonen</p><p><strong>Ahvenanmaa: </strong>Löfström (FÅ) ja Eckerman (E6)</p><p>Ulkopuolelle jäi: Eckerman</p><p>Eräässä lehtiartikkelissa pohdittiin nykyisen mallin mukaista vaalikäytäntöä hieman epäoikeudenmukaiseksi. Ihmettelen mistä toimittaja on saanut tuohon sanan <em>hieman</em>. Hän perusteli epäoikeudenmukaisuutta sillä, että Suomen kansa on valunut pohjoisesta etelään ja suuriin kaupunkeihin varsinkin Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien alueelle, jonka takia suuria äänimääriä saadaan niissä, mikä blokkaa pois maakunnissa paljon ääniä saaneet. Jutussa myös tuotiin esille, että kyseinen epäkohta on ollut edellisten eduskuntien tiedossa, mutta sitä ei ole saatu kunnolla käsittelyihin suurien puolueiden nysväilyn takia (sanamuoto omani). Tämä kertoo siitä, että suuret puolueet ymmärtävät mitä esim. suora kansanvaali tarkoittaisi heille. Heidän todellinen valta ja suosio romahtaisi ja kansan oikeat arvot ja kannatus saisi edustajia, jotka eivät olisi suurten, kaavoihinkangistuneiden, itselleen eläkepaikan puolueesta saaneiden henkilöiden johtamien puolueiden linjojen mukaisia. Se toisi edustajiksi myös henkilöitä, jotka eivät olisikaan Ruuhka-Suomen alueelta.</p><p>Anarkistina minun on helppo hihittää systeemin hulluutta, mutta systeemiin pakotettuna itken verta, sillä systeemi on oikeasti mätä. Sitä ei vain haluta nähdä eikä sille tahdota tehdä mitään. Lillutaan kuin hirtetyt tuulessa, omasta vapaasta tahdosta. Minkälainen olisi anarkistinen malli? Se onkin sitten jo toisen kirjoituksen aihe.</p><p>Loppuun laitan vielä listan edustajista (55 henkilöä eli yli neljännes nykyisistä kansanedustajista), jotka pääsivät edustamaan meitä totaalisen epätasa-arvoisen, puolueellisen ja täydellisen epädemokraattisen vaalitavan takia. Heidän pitäisi olla kiitollisia tälle systeemille koko tämän neljän vuoden ajan ja miettiä omassa, pienessä mielessään, että minkäslaisella &rdquo;viekkaudella ja vääryydellä&rdquo; sitä onkaan kansanedustajaksi päästy, nauttimaan vallasta ja suuresta kuukausiliksasta.</p><p>Rantanen Mari, PS; Packalén Tom, PS; Sarkomaa Sari, KOK; Rydman Wille, KOK; Tuomioja Erkki, SDP;&nbsp; &nbsp; Holopainen Mari, VIHR; Kari Emma, VIHR; Alanko-Kahiluoto Outi, VIHR; Harjanne Atte, VIHR;&nbsp; Kivelä Mai, VAS;&nbsp; &nbsp; Arhinmäki Paavo, VAS; Honkasalo Veronika, VAS; Biaudet Eva, RKP; Vanhanen Matti, KESK; Purra Riikka, PS; Juvonen Arja, PS;&nbsp;Koponen Ari, PS;&nbsp; Slunga-Putsalo Riikka, PS;&nbsp; Multala Sari, KOK; Vestman Heikki, KOK; Laiho Mia, KOK; Sjöblom Ruut, KOK;&nbsp; Tolvanen Kari, KOK; Keto-Huovinen Pihla, KOK; Niikko Mika, PS; Harakka Timo, SDP; Kiljunen Kimmo, SDP;&nbsp; al-Taee Hussein, SDP; Kvarnström Johan, SDP; Petelius P-P, VIHR; Hopsu Inka, VIHR;&nbsp; Koponen Noora, VIHR; Hyrkkö Saara, VIHR; Elo Tiina, VIHR; Saramo Jussi, VAS; Lohikoski Pia, VAS; Kauma Pia, KOK; Blomqvist Thomas, RKP; Rehn-Kivi Veronica, RKP; Laukkanen Antero, KD;&nbsp;Yrttiaho Johannes, VAS; Bergqvist Sandra, RKP; Soinikoski Mirka, VIHR; Niemi Veijo, PS; Turtiainen Ano, PS; Järvinen Heli, VIHR; Holopainen Hanna, VIHR; Eestilä Markku, KOK; Semi Matti, VAS; Mäkynen Jukka, PS; Sankelo Janne, KOK; Heikkinen Janne, KOK; Piirainen Raimo, SDP; Pitko Jenni, VIHR; Hänninen Katja, VAS</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen lukenut nyt vaalien jälkimainingeissa aika monia pidempiä ja lyhyempiä pohdintoja vaalien tuloksesta. Olen alkanut miettimään, että näkeekö kukaan systeemimme omituisuutta? Iltasanomat mm. kirjoitti, kuinka Lapin vaalipiiristä eniten ääniä saanut Vihreiden edustaja ei siltikään päässyt eduskuntaan, vaikka sai yli 7800 ääntä, joka on kolmanneksi eniten Vihreiden kaikista saamista äänistä. Vaalit.fi -sivustolta voi nähdä, kuinka Perussuomalaisien ehdokkaita meni Helsingistä läpi, vaikka heidän henkilökohtainen äänimääränsä oli alle 3000.

Voin ja uskallan myöntää, että henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt tuota ääntenlasku tapaa, mitä Suomen eduskuntavaaleissa käytetään. Minulle on sitä yritetty selittää, mutta minulla ei vain mene jakeluun, että jos henkilö A saa ääniä 15 000 puolueesta X ja henkilö B saa ääniä 10 000 puolueesta Y. Henkilö K puolueesta X saa 2000 ääntä pääsee läpi, mutta henkilö R puolueesta Y ei pääse läpi 5000 äänimäärällä. Onko tämä todellista demokratiaa? Ottaako tämä todella huomioon kansan todellisen halun?

Jos Suomessa olisi eduskuntavaaleissa suora kansanvaali, eduskunta olisi aivan erinäköinen. Se mahdollistaisi myös pienten, täysin uusien tai äärilaidassa olevien puolueiden ilmaantumisen eduskuntaan. Tämänkaltainen vaalisysteemi, mikä meillä tällä hetkellä on, suosii isoja puolueita ja vahvistaa niitä eikä edesauta pientä kansalaista saamaan edustajakseen juuri sitä ehdokasta, jonka kokee omalta alueeltaan ajavan sitä ”minun näköistä” politiikka. Pieni ihminen ei saa millään lailla todellista ääntään kuuluviin tämän kaltaisilla vaaleilla.

Suorassa kansanvaalissa kansalainen uskaltaisi äänestää juuri sitä henkilöä, jonka kokee omaksi. Ei tarvitsisi miettiä monimutkaisia kiemuroita: Jos nyt annan ääneni pienen tai uuden puolueen jäsenelle, se on pois joltain sellaiselta puolueelta, joka melkein koskettaa minun arvojani, mutta jolla on suurempi varmuus päästä eduskuntaan. Koska tiedän ikävästä faktasta, että mikään uusi tai joku hyvin ääripäässä oleva puolue ei vaan voi päästä eduskuntaan, minun on pakko äänestää sitä puoluetta, jonka koen arvojeni mukaiseksi ainakin osittain. (Poikkeuksen tähän teki tämän vuoden vaaleissa Harry Harkimo NYT-liikkeellään. Voidaan spekuloida, oliko tässä kyse kaikille tutusta julkisuuden henkilöstä, joka edesauttoi asiaa.) Vastavuoroisesti, jos äänestän pientä ja uutta/ääripää puoluetta, tiedän vahvistavani sitä puoluetta, joka on täysin minun arvojani vastainen, sillä melkein minun arvojani puoltava puolue, jolla on mahdollisuus päästä eduskuntaan, ei saa minun ääntäni, joka vahvistaa niitä puolueita, jotka ovat toista linjaa melkein minun arvojani vastaavan puolueen kanssa. Ihmisen kannattaa siis toimia ”pienempi paha” -periaatteella, kuin seurata täysin omaa sydäntään tai arvojaan. Voidaankin kysyä: Miten menee tämä asia, noin niin kuin omasta mielestä?  

Missä kohtaa tätä systeemiä on se demokratia?

Miten oikeasti voidaan saada aikaan minkäänlaista muutosta, jos me sallimme tämän kaltaisen vaalimallin? Miten oikeasti voidaan saada esiin todellisia uudistuksia, innovatiivisia ajatuksia ja erilaisia katsantokantoja, kun vaalisysteemimme blokkaa kaiken uuden pois?

Miksi me hyväksymme tällaisen? Miksi me alistumme tällaiseen?

Tein tuossa eilispäivänä laskelmia. Tutkin hieman vaalituloksia ja tein listauksia. Eräs mielenkiintoinen huomio pomppasi sieltä silmille. Heti alkuun sanon, että nyt en ota kantaa olisiko vaalitulos ollut esim. itselleni mieleinen vai ei, pohdin asiaa vain numeroiden ja todellisen kansantahdon perusteella, joka ilmenee ehdokkaiden henkilökohtaisissa äänissä. Uskon myös, jos kansa saisi oikeasti päättää edustajansa, listassa olisi enemmän pieniä puolueita edustettuna. Mutta nyt on pakko mennä näillä.

Jos olisi suora kansanvaali ja kansa saisi oikeasti edustajikseen ne ihmiset, joita haluaa niin tämän vuoden kansanvaalitulosten mukaan, Keskusta olisi ollut todellinen vaalivoittaja. Vaalipaikat olisivat jakaantuneet suorassa kansanvaalissa seuraavanlaisesti: Keskusta 49 paikkaa, SDP 44 paikkaa, Perussuomalaiset 37 paikkaa, Kokoomus 33 paikkaa, Vasemmisto 12 paikkaa, Vihreät 11 paikkaa, KD 7 paikkaa, RKP  6 paikkaa ja NYT yhden paikan + kaksi paikkaa Ahvenanmaalta.

Miten päädyin tähän tulokseen? Jotta saa 200 jäsentä eduskuntaan mahdollisimman tasaisesti ympäri Suomen, olisi hyvä olla 11 vaalipiiriä, joista jokaisesta valitaan 18 edustajaa. Tämä tekee yhteensä 198 edustajapaikkaa ja kaksi kiintiöpaikkaa Ahvenmaalta. Mallissani yhdistin Helsingin ja Uudenmaan yhdeksi vaalipiiriksi. Muut vaalipiirit pysyivät ennallaan. Jokaisesta vaalipiiristä kirjasin ylös 18 eniten ääniä saanutta edustajaa. Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiristä kirjasin ylös yhdeksän eniten ääniä saanutta kustakin vaalipiiristä eli yhteensä 18. Seuraavassa listauksessa henkilöt ovat siinä järjestyksessä, jossa ensin mainittu on saanut eniten henkilökohtaisia ääniä ko. vaalipiiristä ja viimeinen vähiten.

Helsinki: Halla-aho (PS), Zyskowicz (KOK), Haavisto (VIHR), Ohisalo (VIHR), Haatainen (SDP), Pelkonen (KOK), Heinäluoma (SDP), Vartiainen (KOK) ja Koulumies (KOK)

Uusimaa: Lepomäki (KOK), Lindtman (SDP), Mykkänen (KOK), Harkimo (NYT), Rinne (SDP), Kaikkonen (KESK), Guzenina (SDP), Meri (PS) ja Adlecreutz (RKP)

Kaikki Helsinki-Uusimaa vaalipiiristä suoralla kansanvaalilla päässeet, pääsivät myös nykyisellä vaalikäytännöllä. (Toki tämä vaalitulos suorassa kansanvaalissa olisi hieman erilainen, jos olisi suoraan yhdistetty vaalipiiri)

Varsinais-Suomi: Andersson (VAS), Tavio (PS), Orpo (KOK), Junnila (PS), Saarikko (KESK), Lindén (SDP), Elomaa (PS), Kanerva (KOK), Eloranta (SDP), Virolainen (KOK), Taimela (SDP), Sirén (KOK), Lundén (PS), Valkonen (KOK), Virta (VIHR), Vallittu (KD), Kiviranta (KESK) ja Rantanen (VIHR)

Eduskunnan ulkopuolelle tai varasijalle nykyisellä käytännöllä jäi: Valkonen, Vallittu ja Rantanen.

Satakunta: Huhtasaari (PS), Salonen (SDP), Kiuru (SDP), Kalli (KESK), Marttinen (KOK), Koskela (PS), Myllykoski (VAS), Huru (PS), Uusitalo (KESK), Ranta (VAS), Kataja (KOK), Kaunistola (KOK), Suni (KESK), Viljanen (SDP), Ylikännö (KESK), Levonen (SDP), Jalonen (KESK), Reunanen (SDP), Mäenranta (PS) ja Liinamaa (VIHR)

Eduskunnan ulkopuolelle jäi: Huru, Uusitalo, Ranta, Kataja, Kaunistola, Suni, Ylikännö, Levonen, Jalonen, Reunanen ja Mäenranta.

Häme: Skinnari (SDP), Ranne (PS), Grahn-Laasonen (KOK), Lehto (PS), Filatov (SDP), Pekonen (VAS), Räsänen (KD), Ronkainen (PS), Jokinen (KOK), Kari (SDP), Koskinen (SDP), Heinonen (KOK), Lepola (SDP), Bruneau (KOK), Nieminen (PS), Hämäläinen (KOK), Hildén (SDP) ja Kemppi (KESK)

Ulkopuolelle jäi: Lepola, Bruneau, Nieminen, Hämäläinen ja Hildén

Pirkanmaa: Marin (SDP), Savio (PS), Nurminen (SDP), Ikonen (KOK), Viitanen (SDP), Vikman (KOK), Asell (SDP), Kontula (VAS), Taunus (KD), Kiuru (KOK), Pirttilahti (KESK), Ovaska (KESK), Satonen (KOK), Suomela (VIHR), Hassi (VIHR), Puisto (PS), Gustafsson (SDP) ja Vallin (PS)

Kaikki Pirkanmaan vaalipiiristä suoralla kansanvaalilla valitut pääsivät myös nykyisellä systeemillä.

Kaakkois-Suomi: Häkkänen (SDP), Eerola (PS), Paatero (SDP), Leppä (KESK), Mäkelä (PS), Kiljunen (SDP), Werning (SDP), Kymäläinen (SDP), Malm (SDP), Laakso (PS), Kosonen (KESK), Taavitsainen (SDP), Torniainen (KESK), Pakkanen (KESK), Hildén (KESK), Kopra (KOK), Kaunisto (KOK) ja Mikkonen (SDP)

Ulkopuolelle jäi: Taavitsainen, Pakkanen, Hildén ja Mikkonen

Savo-Karjala: Essayah (KD), Kilpi (KOK), Heikkinen (KESK), Mäkisalo-Ropponen (SDP), Eskelinen (SDP), Mikkonen (VIHR), Antikainen (PS), Wihonen (PS), Vehviläinen (KESK), Reijonen (PS), Hoskonen (KESK), Huttunen (KESK), Suhonen (SDP), Väätäinen (SDP), Kokko (PS), Markkanen (KESK), Kivelä (KESK) ja Reijonen (KESK)

Ulkopuolelle jäi: Väätäinen, Kokko, Markkanen, Kivelä ja Reijonen

Vaasa: Henriksson (RKP), Peltokangas (PS), Urpilainen (SDP), Strand (RKP), Risikko (KOK), Ollikainen (RKP), Mäenpää (PS), Berg (SDP), Kivisaari (KESK), Östman (KD), Lintilä (KESK), Norrback (RKP), Savola (KESK), Kurvinen (KESK), Puumala (KESK), Hautala (KESK), Ruotsala (KD) ja Sjöskog (RKP)

Ulkopuolelle jäi: Puumala, Hautala, Ruotsala ja Sjöskog

Keski-Suomi: Mäkinen (SDP), Kalmari (KESK), Hakkarainen (PS), Wallinheimo (KOK), Honkonen (KESK), Forsgren (VIHR), Kautto (VAS), Rantanen (SDP), Könttä (KESK), Aalto (VIHR), Visakorpi (KD), Kurttila (SDP), Kotiaho (PS), Nissinen (KESK), Ruoppila (SDP), Paloniemi (KESK), Tiainen (VAS) ja Kankaanniemi (PS)

Ulkopuolelle jäi: Aalto, Visakorpi, Kurttila, Nissinen, Ruoppila, Paloniemi, Tiainen ja Kankaanniemi

Oulu: Sipilä (KESK), Sarkkinen (VAS), Tuppurainen (SDP), Tykkynen (PS); Simula (PS), Kyllönen (vas), Kinnunen (KESK), Talvitie (KOK), Pylväs (KESK), Immonen (PS), Mattila (KESK), Vähämäki (PS); Aittakumpu (KESK), Rantakangas (KESK), Kettunen (KESK), Nikula (KESK), Niinikoski (KESK) ja Jarva (KESK)

Ulkopuolelle jäi: Kettunen, Nikula, Niinikoski ja Jarva

Lappi: Kulmuri (KESK), Karppinen (VIHR), Kärnä (KESK), Ojala-Niemelä (SDP), Juuso (PS), Mustajärvi (VAS), Autto (KOK), Lohi (KESK), Maijala (KESK), Moisanen (VAS), Tuisku (KOK), Björkbacka (PS), Luoma (KOK), Tiitinen (SDP), Rainio (KESK), Kelloniemi (PS), Tervo (VAS) ja Tolonen (PS)

Ulkopuolelle jäi: Karppinen, Maijala, Moisanen, Tuisku, Bjökbacka, Luoma, Tiitinen, Rainio, Kelloniemi, Tervo ja Tolonen

Ahvenanmaa: Löfström (FÅ) ja Eckerman (E6)

Ulkopuolelle jäi: Eckerman

Eräässä lehtiartikkelissa pohdittiin nykyisen mallin mukaista vaalikäytäntöä hieman epäoikeudenmukaiseksi. Ihmettelen mistä toimittaja on saanut tuohon sanan hieman. Hän perusteli epäoikeudenmukaisuutta sillä, että Suomen kansa on valunut pohjoisesta etelään ja suuriin kaupunkeihin varsinkin Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien alueelle, jonka takia suuria äänimääriä saadaan niissä, mikä blokkaa pois maakunnissa paljon ääniä saaneet. Jutussa myös tuotiin esille, että kyseinen epäkohta on ollut edellisten eduskuntien tiedossa, mutta sitä ei ole saatu kunnolla käsittelyihin suurien puolueiden nysväilyn takia (sanamuoto omani). Tämä kertoo siitä, että suuret puolueet ymmärtävät mitä esim. suora kansanvaali tarkoittaisi heille. Heidän todellinen valta ja suosio romahtaisi ja kansan oikeat arvot ja kannatus saisi edustajia, jotka eivät olisi suurten, kaavoihinkangistuneiden, itselleen eläkepaikan puolueesta saaneiden henkilöiden johtamien puolueiden linjojen mukaisia. Se toisi edustajiksi myös henkilöitä, jotka eivät olisikaan Ruuhka-Suomen alueelta.

Anarkistina minun on helppo hihittää systeemin hulluutta, mutta systeemiin pakotettuna itken verta, sillä systeemi on oikeasti mätä. Sitä ei vain haluta nähdä eikä sille tahdota tehdä mitään. Lillutaan kuin hirtetyt tuulessa, omasta vapaasta tahdosta. Minkälainen olisi anarkistinen malli? Se onkin sitten jo toisen kirjoituksen aihe.

Loppuun laitan vielä listan edustajista (55 henkilöä eli yli neljännes nykyisistä kansanedustajista), jotka pääsivät edustamaan meitä totaalisen epätasa-arvoisen, puolueellisen ja täydellisen epädemokraattisen vaalitavan takia. Heidän pitäisi olla kiitollisia tälle systeemille koko tämän neljän vuoden ajan ja miettiä omassa, pienessä mielessään, että minkäslaisella ”viekkaudella ja vääryydellä” sitä onkaan kansanedustajaksi päästy, nauttimaan vallasta ja suuresta kuukausiliksasta.

Rantanen Mari, PS; Packalén Tom, PS; Sarkomaa Sari, KOK; Rydman Wille, KOK; Tuomioja Erkki, SDP;    Holopainen Mari, VIHR; Kari Emma, VIHR; Alanko-Kahiluoto Outi, VIHR; Harjanne Atte, VIHR;  Kivelä Mai, VAS;    Arhinmäki Paavo, VAS; Honkasalo Veronika, VAS; Biaudet Eva, RKP; Vanhanen Matti, KESK; Purra Riikka, PS; Juvonen Arja, PS; Koponen Ari, PS;  Slunga-Putsalo Riikka, PS;  Multala Sari, KOK; Vestman Heikki, KOK; Laiho Mia, KOK; Sjöblom Ruut, KOK;  Tolvanen Kari, KOK; Keto-Huovinen Pihla, KOK; Niikko Mika, PS; Harakka Timo, SDP; Kiljunen Kimmo, SDP;  al-Taee Hussein, SDP; Kvarnström Johan, SDP; Petelius P-P, VIHR; Hopsu Inka, VIHR;  Koponen Noora, VIHR; Hyrkkö Saara, VIHR; Elo Tiina, VIHR; Saramo Jussi, VAS; Lohikoski Pia, VAS; Kauma Pia, KOK; Blomqvist Thomas, RKP; Rehn-Kivi Veronica, RKP; Laukkanen Antero, KD; Yrttiaho Johannes, VAS; Bergqvist Sandra, RKP; Soinikoski Mirka, VIHR; Niemi Veijo, PS; Turtiainen Ano, PS; Järvinen Heli, VIHR; Holopainen Hanna, VIHR; Eestilä Markku, KOK; Semi Matti, VAS; Mäkynen Jukka, PS; Sankelo Janne, KOK; Heikkinen Janne, KOK; Piirainen Raimo, SDP; Pitko Jenni, VIHR; Hänninen Katja, VAS


 

]]>
14 http://laurakoverskoi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274701-suomalainen-demokratia-vs-kansan-tahto#comments Kansanedustaja Keskusta Suora kansanvaali Vaalit Vaalitulos Thu, 18 Apr 2019 09:08:59 +0000 Laura Koverskoi http://laurakoverskoi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274701-suomalainen-demokratia-vs-kansan-tahto
Suomen tulevaisuudessa tuoksuu punamulta ja blokkipolitiikka http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274587-suomen-tulevaisuudessa-tuoksuu-punamulta-ja-blokkipolitiikka <p>Sunnuntain eduskuntavaalit olivat pettymysten vaalit.</p><p>Antti Rinne johti sosialidemokraatit vaalien ykköspaikalle, mutta vaalitulos alitti kaikki odotukset. SDP:llä oli lähes optimaaliset olosuhteet palata kertarysäyksellä selkeästi suurimmaksi puolueeksi. Oikeaksi kansanpuolueeksi. Mielipidekyselyissä SDP:n palkki näytti pitkään yli 20 %:in lukuja, ja vielä vaali-iltanakin <a href="https://pbs.twimg.com/media/D4LuJIwWwAEJD7w.png:large">kolmen viimeisimmän mielipidekyselyn keskiarvo</a> oli mukavat 19,6 %. Vaalitulos oli 17,7 %. Melko aneeminen näyttö johtavalta oppositiopuolueelta tilanteessa, jossa monen tahon vihaaman hallituksen viimeiset kuukaudet päättyivät suoranaiseen kaaokseen.</p><p>Perussuomalaisten ilta eteni pettymyksestä hurmokseen ja uudelleen pettymykseen. Luonnollisesti 17,5 %:in tulos päihitti kaikki mielipidekyselyt ja oli erinomainen tulos tilanteessa, jossa riipivästä puoluehajaannuksesta ei ollut kulunut kahta vuottakaan. Perussuomalaisten ykköspaikka kuitenkin jäi kiinni äärimmäisen vähästä: olisi tarvittu vain muutaman tuhatta lisäkannattajaa, ja aamun uutisotsikoissa olisi Antti Rinteen sijaan muikeillut vuosisadan yllättäjä Jussi Halla-aho. Viime hetken pettymystä alleviivaa se, että sinisille mennyt 1,0 % äänistä olisi helposti riittänyt kyseisen kynnyksen ylittämiseen.</p><p>Kokoomuksenkaan tilanteessa ei ole hurraamista. Petteri Orpon elättelemät toiveet kävivät osittain toteen, ja kokoomuksen loppukiri todellakin päihitti mielipidekyselyjen keskiarvon niukasti. Tulos oli niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana ykköspaikan ottamista puolueelle ja hallitusneuvottelijan paikan ottamista Orpolle. Ei tullut edes hopeaa, tuli pronssia.</p><p>Vihreät saivat vaalivoiton, ja olivat prosentuaalisesti jopa vaalien suurin nousija viime vaaleihin verrattuna! 11,5 % tulos on kuitenkin laiha lohtu puolueelle tilanteessa, jossa vielä puolitoista vuotta sitten supistiin pääministerin paikasta yli 17 % kannatuksella, ja jolle viimeisten mielipidekyselyjen keskiarvokin näytti 12,5 %. Vihreiden ikiaikainen ongelma gallupkannatuksen heikosta realisoitumisesta vaaleissa jatkuu edelleen.</p><p>Keskustan alennustilaa ja sinisten täydellistä pyyhkiytymistä poliittiselta kartalta lienee turha edes mainita.</p><p>Noh, vaalit tuli käytyä ja tulos jäi käteen. Antti Rinne on seuraava hallitustunnustelija, ja huomio kiinnittyy nyt siihen, minkälaisen hallituspohjan Rinne pyrkii rakentamaan ympärilleen.</p><p>Väitän, että kaikista todennäköisin seuraava hallituspohja on SDP:n, keskustan ja vihreiden punamultahallitus.</p><p>Kyllä, keskustan historiallisen huonosta, painajaismaisimmatkin mielipidekyselyt alittaneesta 13,8 %:in tuloksesta huolimatta. Tuloksesta, joka on niukin naukin suurempi kuin maalaisliiton vuonna 1917 keräämät 12,7%.</p><p>Miksikö? Pohditaan hallituspohjaa miettimällä ensin, mitkä hallituspohjat ylipäätään ovat <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006072796.html">matemaattisesti mahdollisia</a>, ja sen jälkeen, mitkä niistä ovat epätodennäköisiä.</p><p>SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton muodostama <strong>puhdas vasemmistohallitus</strong> olisi luonnollisesti kolmen vasemmistopuolueen märkä uni. Pohja ei kuitenkaan ole mahdollinen, sillä kolmikko on saamassa yhteensä 76 eduskuntapaikkaa. Vaikka mukana huitelisivat sekä pienpuolueet RKP että KD, paikkamäärä jäisi edelleen vain 90 paikkaan. Ei jatkoon.</p><p>Seuraava looginen vaihtoehto olisi SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden RKP:lla täydennetty <strong>sinipunahallitus</strong>, jonka toteutumiseen iltapäivälehdet ovat vaikuttaneet uskovan jo viime syksystä. Tällä hallituspohjalla olisi eduskunnassa 107 paikkaa! Kenties hallitusta muodostettaessa jopa alkaisi lähes tasaväkisten SDP:n ja kokoomuksen kilpavarustelu, jossa SDP haluaisi mukaan myös vasemmistoliiton ja kokoomus vastapainoksi myös kristilliset! Tuskin kokoomus ja vasemmistoliitto kuitenkaan samaan hallitukseen sopisivat. Hallituspohja siis lähes varmasti jäisi neljään ensiksi mainittuun puolueeseen.</p><p>Mutta kannattaako sinipunahallituksen syntymisen puolesta todella lyödä vetoa? Kataisen ja Stubbin hallitusten trauma elää edelleen kokoomuksessa vahvana.</p><p>Mielestäni kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo <a href="https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Petteri-Orpo-Hyvin-vaikea-n%C3%A4hd%C3%A4-meit%C3%A4-samassa-hallituksessa-SDPn-tai-perussuomalaisten-kanssa/1348799">otti vaaleja edeltäneinä viikkoina hyvin vahvasti etäisyyttä</a> demarien apupuolueena toimimiseen. Vaalitaktiikkaako? Neuvotteluasemien hakemista? Kenties. Mutta miten kokoomuksen lupaamat tuloverokevennykset sovitetaan yhteen SDP:n lupaamien <em>verokorotusten</em> kanssa? Miten valtionbudjetin tasapainottaminen sopii yhteen SDP:n &quot;yhdestä kolmeen miljardia&quot; maksavien vaalilupausten kanssa? Haluaako kokoomus todella sellaisen pääministerin lakeijaksi, joka on vannonut romuttavansa lähes jokaisen Sipilän hallituksen läpiviemän sopeuttamistoimen?</p><p>Kokoomus on selviytyjäpuolue, sillä Sipilän hallituksen puoluekolmikon muihin jäseniin verrattuna se selvisi vaaleissa suhteellisen pienellä kannatuspudotuksella. Mutta Antti Rinteen hallitukseen mennessä kokoomuksen yllä leijuisi aito uhka luottamuksen menettämisestä ydinkannattajakunnan silmissä. Miten tämä näkyisi kokoomuksen kannatuksessa? Ei välttämättä täydellisenä romahduksena, sillä kokoomuksen ydinkannattajakunta on historiallisesti äärimmäisen vakaa. Varakas espoolainen ei demariksi käänny, vaikka kokoomuksen hallitustaival osoittautuisi pettymykseksi kerta toisensa jälkeen. On kuitenkin vaikea nähdä, että kokoomuksen (tai demarien!) kannattajakunta olisi niin tyytyväinen sinipunahallituksen urotekoihin, että kumpikaan puolue voisi elätellä toiveita pääministerinsalkusta vuonna 2023.</p><p>Heti maanantaiaamuna kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006072606.html">kiirehtikin kertomaan Helsingin Sanomille</a>, että kokoomus ei lähde veroja korottavaan hallitukseen. Komean äänipotin keränneen Lepomäen sanalla on varmasti jonkinlaista painoarvoa. Jos kokoomus löytää itsensä oppositiosta, Lepomäki on varmasti yhdessä Antti Häkkäsen kanssa vahva ehdokas puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi. Lepomäen johtama kokoomus etenisi talousliberaaliin suuntaan. Ei välttämättä suurimmassa kysynnässä oleva poliittinen suuntaus Suomessa, mutta selvä ja vakaa linja toisi vuoden 2023 pääministerinsalkun luultavammin kuin sekava sinipuna.</p><p>Jäljelle jää siis vasemmistopuolueiden, keskustan ja RKP:n <strong>punamultahallitus</strong>.</p><p>Voi keskustalaisia, niin kovasti kun he olisivat halunneet oppositioon nuolemaan haavojaan. Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni <a href="https://areena.yle.fi/1-4584848">sanoi maanantain A-studiossa harvinaisen suorasukaisesti</a>, ettei keskusta ole ensimmäisten joukossa hallitukseen hinkumassa.</p><p>Punamultahallitus olisi kuitenkin sosiaalipoliittisesti ja erityisesti talouspoliittisesti merkittävästi sinipunahallitusta koherentimpi vaihtoehto, erityisesti Juha Sipilän poistuessa syksyllä näyttämöltä.</p><p>&quot;Mutta eihän kepu tuollaisen rökäletappion jälkeen voi hallitukseen mennä?&rdquo;</p><p>Vai voiko? Konkaripoliitikko ja entinen keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen <a href="https://www.paavovayrynen.fi/2019/04/15/alkiolaisuuden-alennustila/">kirjoitti maanantaiaamuna blogikirjoituksen</a>, jossa hän syytti keskustan vaalitappiota &quot;alkiolaisten arvojen hylkäämisestä&quot;.</p><p>Väyrysen suuresta viihdearvosta ja vähintäänkin erikoisesta poliittisesta tilanteesta huolimatta hänen sanoissaan voi olla perää. Kenties keskustan kentällä todella ajatellaan, että puolue on muuttunut kokoomuksen halpakopioksi, jonka ainoa ero edellä mainittuun puolueeseen on se, että kokoomuksen vaaliteltta on sininen ja keskustan vihreä.</p><p>Viime vuoden helmikuussa Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/02f9d389-a41d-4f96-8185-cedbbd9515ba">kysyi 326 keskustan puolueaktiivilta</a>, kumpaa he pitäisivät parempana hallituskumppanina tulevalla vaalikaudella: SDP:tä vai kokoomusta? Punamulta tuoksui vastauksissa vahvasti. Sen kannalle kallistui 63,1 % vastanneista. Vastaajat ovat keskustan kansanedustajia ja puoluehallituksen, puoluevaltuuston sekä piirihallitusten jäseniä.</p><p>Vaalitappioidensa jälkeen usein auringonlaskun puolueeksi väitetty keskusta on aina ponnahtanut pintaan kuin korkki istuttuaan kauden oppositiossa.</p><p>Mutta ponnahtaako tällä kertaa?</p><p>Voisiko tyhjentyvien maaseutujen aikana, vuonna 2019, keskustan vanheneva peruskannattajajoukko jo olla kutistunut niin pieneksi, ettei pelkällä oppositiossa istumisella enää palata suurimmaksi puolueeksi?</p><p>Voin tietysti olla väärässäkin, mutta luulen, että keskusta tarttuu tilaisuuteen brändätä itsensä uudelleen puolueeksi, joka tekee muutakin kuin leikkauksia. Urheaan vastuunkantoon palataan sinipunaneuvottelujen epäonnistuessa, ja muutaman kuukauden kuluttua keskusta löytyy Antti Rinteen johtamasta punamultahallituksesta.</p><p>Ja kyllähän kepulaiselle aina ministeriaudin takapenkki kelpaa.</p><p>----</p><p>Sivumennen sanoen: myös SDP:n, perussuomalaisten ja keskustan muodostama <strong>peruspunahallitus</strong> olisi 110 edustajalla myös matemaattisesti mahdollinen hallituspohja. Tämän toteutuminen on kuitenkin todella epätodennäköistä jo siitä syystä, että SDP tarvitsee edes muutamia nuoria puolueaktiiveja, ja SDP:n nuorempi siipi on niin uusliberaalia sakkia, että homman pysyminen kasassa perussuomalaisten kanssa olisi todella vaikeaa.</p><p>Kenties rintamalinjat enteilevätkin, että Suomi kulkee Ruotsin ja Tanskan tietä, ja tännekin muodostuu 2020-luvulla kaksi vallasta taistelevaa poliittista blokkia. Toinen blokki olisi punavihreä SDP:stä, vihreistä ja vasemmistoliitosta koostuva blokki. Toinen taas olisi oikeistolainen kokoomuksesta, perussuomalaisista ja kristillisistä koostuva blokki (tiedän, että kombinaatio on vaikea kuvitella nyt, mutta ennen pitkää kokoomus saattaa hyväksyä sille jossain määrin epämieluisan yhteistyökumppanin, sillä muuten puhtaasti porvarillisen hallituksen muodostaminen voi muuttua mahdottomaksi).</p><p>Blokkien väliin jäisivät keskusta ja RKP, joiden kallistuminen puolelle tai toiselle määrittäisi blokkien voimasuhteet. Keskustan sisäistä poliittista kehitystä on vaikea ennustaa: lieneekö puolue menossa vasemmistolaisempaan, konservatiivisempaan vai jopa vasemmistokonservatiiseen suuntaan, kun uusi puheenjohtaja valitaan syksyllä? Joka tapauksessa Sipilän linjoilla jatkaminen ei kovin todennäköiseltä näytä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sunnuntain eduskuntavaalit olivat pettymysten vaalit.

Antti Rinne johti sosialidemokraatit vaalien ykköspaikalle, mutta vaalitulos alitti kaikki odotukset. SDP:llä oli lähes optimaaliset olosuhteet palata kertarysäyksellä selkeästi suurimmaksi puolueeksi. Oikeaksi kansanpuolueeksi. Mielipidekyselyissä SDP:n palkki näytti pitkään yli 20 %:in lukuja, ja vielä vaali-iltanakin kolmen viimeisimmän mielipidekyselyn keskiarvo oli mukavat 19,6 %. Vaalitulos oli 17,7 %. Melko aneeminen näyttö johtavalta oppositiopuolueelta tilanteessa, jossa monen tahon vihaaman hallituksen viimeiset kuukaudet päättyivät suoranaiseen kaaokseen.

Perussuomalaisten ilta eteni pettymyksestä hurmokseen ja uudelleen pettymykseen. Luonnollisesti 17,5 %:in tulos päihitti kaikki mielipidekyselyt ja oli erinomainen tulos tilanteessa, jossa riipivästä puoluehajaannuksesta ei ollut kulunut kahta vuottakaan. Perussuomalaisten ykköspaikka kuitenkin jäi kiinni äärimmäisen vähästä: olisi tarvittu vain muutaman tuhatta lisäkannattajaa, ja aamun uutisotsikoissa olisi Antti Rinteen sijaan muikeillut vuosisadan yllättäjä Jussi Halla-aho. Viime hetken pettymystä alleviivaa se, että sinisille mennyt 1,0 % äänistä olisi helposti riittänyt kyseisen kynnyksen ylittämiseen.

Kokoomuksenkaan tilanteessa ei ole hurraamista. Petteri Orpon elättelemät toiveet kävivät osittain toteen, ja kokoomuksen loppukiri todellakin päihitti mielipidekyselyjen keskiarvon niukasti. Tulos oli niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana ykköspaikan ottamista puolueelle ja hallitusneuvottelijan paikan ottamista Orpolle. Ei tullut edes hopeaa, tuli pronssia.

Vihreät saivat vaalivoiton, ja olivat prosentuaalisesti jopa vaalien suurin nousija viime vaaleihin verrattuna! 11,5 % tulos on kuitenkin laiha lohtu puolueelle tilanteessa, jossa vielä puolitoista vuotta sitten supistiin pääministerin paikasta yli 17 % kannatuksella, ja jolle viimeisten mielipidekyselyjen keskiarvokin näytti 12,5 %. Vihreiden ikiaikainen ongelma gallupkannatuksen heikosta realisoitumisesta vaaleissa jatkuu edelleen.

Keskustan alennustilaa ja sinisten täydellistä pyyhkiytymistä poliittiselta kartalta lienee turha edes mainita.

Noh, vaalit tuli käytyä ja tulos jäi käteen. Antti Rinne on seuraava hallitustunnustelija, ja huomio kiinnittyy nyt siihen, minkälaisen hallituspohjan Rinne pyrkii rakentamaan ympärilleen.

Väitän, että kaikista todennäköisin seuraava hallituspohja on SDP:n, keskustan ja vihreiden punamultahallitus.

Kyllä, keskustan historiallisen huonosta, painajaismaisimmatkin mielipidekyselyt alittaneesta 13,8 %:in tuloksesta huolimatta. Tuloksesta, joka on niukin naukin suurempi kuin maalaisliiton vuonna 1917 keräämät 12,7%.

Miksikö? Pohditaan hallituspohjaa miettimällä ensin, mitkä hallituspohjat ylipäätään ovat matemaattisesti mahdollisia, ja sen jälkeen, mitkä niistä ovat epätodennäköisiä.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton muodostama puhdas vasemmistohallitus olisi luonnollisesti kolmen vasemmistopuolueen märkä uni. Pohja ei kuitenkaan ole mahdollinen, sillä kolmikko on saamassa yhteensä 76 eduskuntapaikkaa. Vaikka mukana huitelisivat sekä pienpuolueet RKP että KD, paikkamäärä jäisi edelleen vain 90 paikkaan. Ei jatkoon.

Seuraava looginen vaihtoehto olisi SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden RKP:lla täydennetty sinipunahallitus, jonka toteutumiseen iltapäivälehdet ovat vaikuttaneet uskovan jo viime syksystä. Tällä hallituspohjalla olisi eduskunnassa 107 paikkaa! Kenties hallitusta muodostettaessa jopa alkaisi lähes tasaväkisten SDP:n ja kokoomuksen kilpavarustelu, jossa SDP haluaisi mukaan myös vasemmistoliiton ja kokoomus vastapainoksi myös kristilliset! Tuskin kokoomus ja vasemmistoliitto kuitenkaan samaan hallitukseen sopisivat. Hallituspohja siis lähes varmasti jäisi neljään ensiksi mainittuun puolueeseen.

Mutta kannattaako sinipunahallituksen syntymisen puolesta todella lyödä vetoa? Kataisen ja Stubbin hallitusten trauma elää edelleen kokoomuksessa vahvana.

Mielestäni kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo otti vaaleja edeltäneinä viikkoina hyvin vahvasti etäisyyttä demarien apupuolueena toimimiseen. Vaalitaktiikkaako? Neuvotteluasemien hakemista? Kenties. Mutta miten kokoomuksen lupaamat tuloverokevennykset sovitetaan yhteen SDP:n lupaamien verokorotusten kanssa? Miten valtionbudjetin tasapainottaminen sopii yhteen SDP:n "yhdestä kolmeen miljardia" maksavien vaalilupausten kanssa? Haluaako kokoomus todella sellaisen pääministerin lakeijaksi, joka on vannonut romuttavansa lähes jokaisen Sipilän hallituksen läpiviemän sopeuttamistoimen?

Kokoomus on selviytyjäpuolue, sillä Sipilän hallituksen puoluekolmikon muihin jäseniin verrattuna se selvisi vaaleissa suhteellisen pienellä kannatuspudotuksella. Mutta Antti Rinteen hallitukseen mennessä kokoomuksen yllä leijuisi aito uhka luottamuksen menettämisestä ydinkannattajakunnan silmissä. Miten tämä näkyisi kokoomuksen kannatuksessa? Ei välttämättä täydellisenä romahduksena, sillä kokoomuksen ydinkannattajakunta on historiallisesti äärimmäisen vakaa. Varakas espoolainen ei demariksi käänny, vaikka kokoomuksen hallitustaival osoittautuisi pettymykseksi kerta toisensa jälkeen. On kuitenkin vaikea nähdä, että kokoomuksen (tai demarien!) kannattajakunta olisi niin tyytyväinen sinipunahallituksen urotekoihin, että kumpikaan puolue voisi elätellä toiveita pääministerinsalkusta vuonna 2023.

Heti maanantaiaamuna kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kiirehtikin kertomaan Helsingin Sanomille, että kokoomus ei lähde veroja korottavaan hallitukseen. Komean äänipotin keränneen Lepomäen sanalla on varmasti jonkinlaista painoarvoa. Jos kokoomus löytää itsensä oppositiosta, Lepomäki on varmasti yhdessä Antti Häkkäsen kanssa vahva ehdokas puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi. Lepomäen johtama kokoomus etenisi talousliberaaliin suuntaan. Ei välttämättä suurimmassa kysynnässä oleva poliittinen suuntaus Suomessa, mutta selvä ja vakaa linja toisi vuoden 2023 pääministerinsalkun luultavammin kuin sekava sinipuna.

Jäljelle jää siis vasemmistopuolueiden, keskustan ja RKP:n punamultahallitus.

Voi keskustalaisia, niin kovasti kun he olisivat halunneet oppositioon nuolemaan haavojaan. Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi maanantain A-studiossa harvinaisen suorasukaisesti, ettei keskusta ole ensimmäisten joukossa hallitukseen hinkumassa.

Punamultahallitus olisi kuitenkin sosiaalipoliittisesti ja erityisesti talouspoliittisesti merkittävästi sinipunahallitusta koherentimpi vaihtoehto, erityisesti Juha Sipilän poistuessa syksyllä näyttämöltä.

"Mutta eihän kepu tuollaisen rökäletappion jälkeen voi hallitukseen mennä?”

Vai voiko? Konkaripoliitikko ja entinen keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen kirjoitti maanantaiaamuna blogikirjoituksen, jossa hän syytti keskustan vaalitappiota "alkiolaisten arvojen hylkäämisestä".

Väyrysen suuresta viihdearvosta ja vähintäänkin erikoisesta poliittisesta tilanteesta huolimatta hänen sanoissaan voi olla perää. Kenties keskustan kentällä todella ajatellaan, että puolue on muuttunut kokoomuksen halpakopioksi, jonka ainoa ero edellä mainittuun puolueeseen on se, että kokoomuksen vaaliteltta on sininen ja keskustan vihreä.

Viime vuoden helmikuussa Iltalehti kysyi 326 keskustan puolueaktiivilta, kumpaa he pitäisivät parempana hallituskumppanina tulevalla vaalikaudella: SDP:tä vai kokoomusta? Punamulta tuoksui vastauksissa vahvasti. Sen kannalle kallistui 63,1 % vastanneista. Vastaajat ovat keskustan kansanedustajia ja puoluehallituksen, puoluevaltuuston sekä piirihallitusten jäseniä.

Vaalitappioidensa jälkeen usein auringonlaskun puolueeksi väitetty keskusta on aina ponnahtanut pintaan kuin korkki istuttuaan kauden oppositiossa.

Mutta ponnahtaako tällä kertaa?

Voisiko tyhjentyvien maaseutujen aikana, vuonna 2019, keskustan vanheneva peruskannattajajoukko jo olla kutistunut niin pieneksi, ettei pelkällä oppositiossa istumisella enää palata suurimmaksi puolueeksi?

Voin tietysti olla väärässäkin, mutta luulen, että keskusta tarttuu tilaisuuteen brändätä itsensä uudelleen puolueeksi, joka tekee muutakin kuin leikkauksia. Urheaan vastuunkantoon palataan sinipunaneuvottelujen epäonnistuessa, ja muutaman kuukauden kuluttua keskusta löytyy Antti Rinteen johtamasta punamultahallituksesta.

Ja kyllähän kepulaiselle aina ministeriaudin takapenkki kelpaa.

----

Sivumennen sanoen: myös SDP:n, perussuomalaisten ja keskustan muodostama peruspunahallitus olisi 110 edustajalla myös matemaattisesti mahdollinen hallituspohja. Tämän toteutuminen on kuitenkin todella epätodennäköistä jo siitä syystä, että SDP tarvitsee edes muutamia nuoria puolueaktiiveja, ja SDP:n nuorempi siipi on niin uusliberaalia sakkia, että homman pysyminen kasassa perussuomalaisten kanssa olisi todella vaikeaa.

Kenties rintamalinjat enteilevätkin, että Suomi kulkee Ruotsin ja Tanskan tietä, ja tännekin muodostuu 2020-luvulla kaksi vallasta taistelevaa poliittista blokkia. Toinen blokki olisi punavihreä SDP:stä, vihreistä ja vasemmistoliitosta koostuva blokki. Toinen taas olisi oikeistolainen kokoomuksesta, perussuomalaisista ja kristillisistä koostuva blokki (tiedän, että kombinaatio on vaikea kuvitella nyt, mutta ennen pitkää kokoomus saattaa hyväksyä sille jossain määrin epämieluisan yhteistyökumppanin, sillä muuten puhtaasti porvarillisen hallituksen muodostaminen voi muuttua mahdottomaksi).

Blokkien väliin jäisivät keskusta ja RKP, joiden kallistuminen puolelle tai toiselle määrittäisi blokkien voimasuhteet. Keskustan sisäistä poliittista kehitystä on vaikea ennustaa: lieneekö puolue menossa vasemmistolaisempaan, konservatiivisempaan vai jopa vasemmistokonservatiiseen suuntaan, kun uusi puheenjohtaja valitaan syksyllä? Joka tapauksessa Sipilän linjoilla jatkaminen ei kovin todennäköiseltä näytä.

]]>
0 http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274587-suomen-tulevaisuudessa-tuoksuu-punamulta-ja-blokkipolitiikka#comments Antti Rinne Eduskuntavaali 2019 Hallitusneuvottelut Keskusta SDP Tue, 16 Apr 2019 17:36:10 +0000 Toni Mikkonen http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274587-suomen-tulevaisuudessa-tuoksuu-punamulta-ja-blokkipolitiikka
Tahto muuttaa politiikkaa http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274566-tahto-muuttaa-politiikkaa <p>Kampanjoin eduskuntavaaleissa kärkiteemanani kansallinen yhtenäisyys. Kun katsoo vaalitulosta, voi sanoa, että kansallinen yhtenäisyys hävisi nämä vaalit. Näinä polarisaation ja kuplautumisen aikoina tämä on erityisen murheellista. Perussuomalaiset nousi ja vihervasemmisto nousi, eli vastakkainasettelun navat vahvistuivat. Poliittinen keskitie hävisi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Juha Sipilä</strong> kantaa tästä vakavaa vastuuta keskustalaisena pääministerinä, joka on ajanut kaikkea muuta, kuin keskustalaista politiikkaa. Hämeessäkin tulos näkyi. Keskusta hävisi roimasti ja uskollisetkin äänestäjät ja puolueen kenttäväki vaihtoivat puolueen ainoan paikan saaneen hämäläisen kansanedustajansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen tästä kehityksestä murheissani. Tunnustan avoimesti koko vuonna 2012 alkaneen poliittisen urani mukana seuranneet keskustasympatiani, mutta vasta <strong>Paavo Väyrysen</strong> irtiotto keskustan nykylinjasta vakuutti minut siitä, että aitoa keskusta-aatetta vielä löytyy. Siksi olen mukana Tähtiliikkeessä, jota ennen itselleni oikeaa puoluetta ei ollut olemassakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka Tähtiliike ei näissä vaaleissa vielä lyönyt läpi, niin vaikutimme vahvasti keskustaan, joka toivon mukaan ottaa pohjakosketuksesta uuden suunnan. Vahva signaali siitä on Sipilän juuri ilmoittama ero puolueen puheenjohtajan paikalta. Tulevan puheenjohtajan savotta on iso. Ensin tulevan puheenjohtajan tulisi yhdistää keskustapuolue ja sen jälkeen vielä Suomen kansa, neljän oletettavasti repivän vastakkainasettelun vuoden jälkeen, jotka meillä ovat edessä. Vaan löytyykö valtiomiesmäisyyttä tähän tehtävään?</p><p>&nbsp;</p><p>Itse sain jopa hämmentävän vähän ääniä Hämeen vaalipiirissä Tähtiliikkeen ehdokkaana, mutta kuitenkin olin valtakunnallisestikin mitaten puolueeni kärkeä. Hämmentävän vähän siksi, että joka puolella vaalikamppailun aikana on tullut vastaan ihmisiä, jotka symppaavat ja kehuvat kirjoituksia. Vastustajien leireistäkin sain kuulla olleeni puolueeni ylivoimaisesti uskottavin ehdokas. Kutsuivatpa myös ilmiselväksi Paavon oppipojaksi. On kunnia kantaa kekkoslais-väyrysläistä soihtua eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma ja puolueen tulos olivat raskaita pettymyksiä, mutta positiivistakin kerrottavaa on. 0,4% on vaalivoitto puolueelle, joka on lähtenyt nollista neljä kuukautta sitten. Hämeessä teimme johdollani jopa puolueen valtakunnallista kannatusta aavistuksen paremman tuloksen. Myös kuntavaaleissa 2017 johtamani Hattulan vasemmistoliitto teki koko kunnan suurimman vaalivoiton, kun nostimme kannatustamme peräti 5,2 prosenttia edellisistä kuntavaaleista 2012.</p><p>&nbsp;</p><p>Jotain on kuitenkin tullut tehtyä oikein, vaikka äänimäärät jäivät pieniksi. En tukenut Hämeen vasemmistoliiton ehdokasasettelun suhmurointia enkä vasemmistolaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka on isänmaan kannalta turmiollista. Omatunto on puhdas!</p><p>&nbsp;</p><p>Minulle Suomi tulee ennen puoluetta. Siinä olen oman tieni kulkija. Tahto muuttaa politiikkaa palaa liekillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kampanjoin eduskuntavaaleissa kärkiteemanani kansallinen yhtenäisyys. Kun katsoo vaalitulosta, voi sanoa, että kansallinen yhtenäisyys hävisi nämä vaalit. Näinä polarisaation ja kuplautumisen aikoina tämä on erityisen murheellista. Perussuomalaiset nousi ja vihervasemmisto nousi, eli vastakkainasettelun navat vahvistuivat. Poliittinen keskitie hävisi.

 

Juha Sipilä kantaa tästä vakavaa vastuuta keskustalaisena pääministerinä, joka on ajanut kaikkea muuta, kuin keskustalaista politiikkaa. Hämeessäkin tulos näkyi. Keskusta hävisi roimasti ja uskollisetkin äänestäjät ja puolueen kenttäväki vaihtoivat puolueen ainoan paikan saaneen hämäläisen kansanedustajansa.

 

Olen tästä kehityksestä murheissani. Tunnustan avoimesti koko vuonna 2012 alkaneen poliittisen urani mukana seuranneet keskustasympatiani, mutta vasta Paavo Väyrysen irtiotto keskustan nykylinjasta vakuutti minut siitä, että aitoa keskusta-aatetta vielä löytyy. Siksi olen mukana Tähtiliikkeessä, jota ennen itselleni oikeaa puoluetta ei ollut olemassakaan.

 

Vaikka Tähtiliike ei näissä vaaleissa vielä lyönyt läpi, niin vaikutimme vahvasti keskustaan, joka toivon mukaan ottaa pohjakosketuksesta uuden suunnan. Vahva signaali siitä on Sipilän juuri ilmoittama ero puolueen puheenjohtajan paikalta. Tulevan puheenjohtajan savotta on iso. Ensin tulevan puheenjohtajan tulisi yhdistää keskustapuolue ja sen jälkeen vielä Suomen kansa, neljän oletettavasti repivän vastakkainasettelun vuoden jälkeen, jotka meillä ovat edessä. Vaan löytyykö valtiomiesmäisyyttä tähän tehtävään?

 

Itse sain jopa hämmentävän vähän ääniä Hämeen vaalipiirissä Tähtiliikkeen ehdokkaana, mutta kuitenkin olin valtakunnallisestikin mitaten puolueeni kärkeä. Hämmentävän vähän siksi, että joka puolella vaalikamppailun aikana on tullut vastaan ihmisiä, jotka symppaavat ja kehuvat kirjoituksia. Vastustajien leireistäkin sain kuulla olleeni puolueeni ylivoimaisesti uskottavin ehdokas. Kutsuivatpa myös ilmiselväksi Paavon oppipojaksi. On kunnia kantaa kekkoslais-väyrysläistä soihtua eteenpäin.

 

Oma ja puolueen tulos olivat raskaita pettymyksiä, mutta positiivistakin kerrottavaa on. 0,4% on vaalivoitto puolueelle, joka on lähtenyt nollista neljä kuukautta sitten. Hämeessä teimme johdollani jopa puolueen valtakunnallista kannatusta aavistuksen paremman tuloksen. Myös kuntavaaleissa 2017 johtamani Hattulan vasemmistoliitto teki koko kunnan suurimman vaalivoiton, kun nostimme kannatustamme peräti 5,2 prosenttia edellisistä kuntavaaleista 2012.

 

Jotain on kuitenkin tullut tehtyä oikein, vaikka äänimäärät jäivät pieniksi. En tukenut Hämeen vasemmistoliiton ehdokasasettelun suhmurointia enkä vasemmistolaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka on isänmaan kannalta turmiollista. Omatunto on puhdas!

 

Minulle Suomi tulee ennen puoluetta. Siinä olen oman tieni kulkija. Tahto muuttaa politiikkaa palaa liekillä.

]]>
3 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274566-tahto-muuttaa-politiikkaa#comments Juha Sipilän keskusta Keskusta Tue, 16 Apr 2019 11:33:27 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274566-tahto-muuttaa-politiikkaa
Juha Sipilä jättää keskustan puheenjohtajuuden http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274556-juha-sipila-jattaa-keskustan-puheenjohtajuuden <p>Iltasanomat julkisti hetki sitten uutisen, jonka mukaan Sipilä on jättämässä keskustan puheenjohtajan tehtävät vaalien tuloksen takia.</p> <p>&quot;Tulos tai ulos&quot;. Miehekäs ratkaisu Sipilältä.</p> <p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006073784.html" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006073784.html">https://www.is.fi/politiikka/art-2000006073784.html</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltasanomat julkisti hetki sitten uutisen, jonka mukaan Sipilä on jättämässä keskustan puheenjohtajan tehtävät vaalien tuloksen takia.

"Tulos tai ulos". Miehekäs ratkaisu Sipilältä.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006073784.html

 

 

]]>
175 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274556-juha-sipila-jattaa-keskustan-puheenjohtajuuden#comments Juha Sipilä Keskusta Tue, 16 Apr 2019 08:47:58 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274556-juha-sipila-jattaa-keskustan-puheenjohtajuuden
Sipilän laiva upposi tunnissa.- Kaksi pelastuslautallista selvisi hukkumatta. http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274533-sipilan-laiva-upposi-tunnissa-kaksi-pelastuslautallista-selvisi-hukkumatta <p><strong><em>Puolue, jonka kansanedustajaehdokkaana olin teki vaaliliiton kansan inhokkien kanssa ainakin minun tietämättäni- ja samalla allekirjoitti oman vaalitappionsa. Koska olen somettanut ahkerasti viime vuodet, ja varsinkin seurannut persujen elämää ja sinisten lähtöä- tiesin kansan inhon ja vihan mittasuhteet. Mutta puolueeni johtoporras ajatteli toisin. Sininen tulevaisuus onkin jo saanut kansan suussa nimen sininen menneisyys. Tosin juuri kuuntelin uutisis</em></strong><strong><em>ta, että puolue ei aio lopettaa. </em></strong></p><p><em>Ihmettelen suunnattomasti Timo &quot;jytky&quot; Soinin katoamista maan alle- ja lopareita. En pidä katoamista kovin miehekkäänä tekona. Kyllä mies petasi pestin itselleen kokkareiden ja kepulaisten siunauksella. Mutta unohti, että kansa ei siunaa ja ei Jumalakaan huijareita. Lopussa aina tulee kaikki julki- turhaan on lausuttu sananlaskuja &quot; valheen jäljet on lyhyet&quot;. Omien huijaaminen, ja kaikkien ministerin mukaan ottaminen perussuomalaisista oli katalista katalin temppu- jota kansa ei unohda- eikä unohtanut ja antoi raipan viuhkua. </em></p><p><em>Kirjoitin hiljan Sampo Terhosta kriittisesti täällä blogissa- ja katsos vaan en ollut väärässä. Kyllä kansan parissa elävä ihminen tuntee kansansa, ja heidän syvimmät tuntonsa. Omalle puoleelle kirjoitin jo blogin tyyliin &quot;nyt on laulut laulettu.&quot; Tekisi muuten mieli laulaa jostain syystä pari riviä Irwiniä. Syy on Sipilän Juhan, koska hänen keskusta laivansa uppoamista on odotettu monta vuotta. Sitkeän sitkeä oli kaveri- ja vallanhimo oli rajaton. Nyt ei vieläkään myönnetä, muutako, että turpaan tuli? Jos keskusta puolueena aikoo elää on sen heivattava tarratassu Sipilä keinolla kuin hyvällä pihalle puheenjohtajuudesta. Tämän laivan uppoamisen nostoyrityksen jäävät historiallisena koko kansan muistoon tulevaisuudessa. Mistä ja miten luodaan uusi nahka, ja kuka sen luo- kuka kykenee tuomaan vanhan keskustan takaisin maaseudun ihmisille? Tarvitaan vanhankansan ajattelua, ja periaatteita- jätetään omien etujen ja bisneksien teko pois ja tuodaan maaseudun ihmisille uusi koti- Keskusta- joka palaa Kyösti Kallion aikoihin. Santeri Alkio oli&nbsp; Kallion hyvä ystävä- ja tarvitaan näiden kahden konkarin yhteinäistä ajattelua omaavaa johtajaa. </em></p><p><em>Puolue, jossa olin ehdokkaana oli minulle kuin perhosen lento, kaunis mutta lyhyt- toukasta - neitoperhoksi- ja kuolemaan. Ei ruumiillisesti, eikä henkisesti mutta hetkeksi ainakin poliittisesti. Lyhyen lentoni aikana tein työni tiedostaen ongelmat. Mutta halua jatkaa ei ole. En ole jäsen - eikä minusta tule sellaista. Kansanedustajuus oli kaukainen maa kokoajan ja tiesin sen jo aloittaessani, melkein lopettaessani. Mutta pohjalaisuuden takia vein veneeni satamaan saakka. Somevaalilistalla sija 247, oli hieno tavoite- äänet ilman edustuksia 57 ja olen tyytyväinen. Pienestä onnellinen, koska realiteetit olivat mukana kokoajan. Miten jatkossa? Someura jatkunee ja facebook, sekä opinnot. Tänne mielelläni aina jotain pientä kirjotusta ajoittain voisin myös raaputtaa kun tämä jo niin kodilta tuntuu. :) </em></p><p><em>Seuraan tulevaa hallitusta. Ja tiedän sen kauhunsekaisin tuntein tuovan vain kauhua kansalle. Vasemmisto, vihreät, rkp, ja Sdp sekä kokooomus samassa hallituksessa- Ei hyvää seuraa- Kansan taakka jatkuu, vaikka persujen kautta kansa puhui- taas jätetään kuulematta. Nyt ne Irwinin sanat;</em></p><p><strong>On siinä meillä omituinen sakki</strong><br /><strong>Kaikki sitä johtohommiin pääseekin<br />On nyt jo tyhjä joka jätkän takki<br />Mutta verotus vain jatkuu hurjemmin<br />On aivan turhaa enää tehdä työtä<br />Verot vievät koko palkan kuitenkin<br />Saat viettää monta unetonta yötä<br />Herrat teki elämästä helvetin... H.. pa koko valtiovalta. </strong></p><p><em>Naisia hallitukseen ennätysmäärä- hyvä tasa-arvon kannalta- mutta huono henkisen hyvinvoinnin kannalta. (Riitaa ja kateutta tiedossa)</em></p><p><em>Myös kauhistuttaa jo, tulevaisuus- Libyassa kriisiä, Jemen natisee... Ja tämä edellä luettelemani hallitus tulee olemaan vielä mamumyönteisempi, (Li Andersson ja Vihreet pitää siitä huolen)&nbsp; kuin edellinen kaaosta odotellessa. Kansan riveissä on vaikea muutakuin seurata mihin käsiin olemme itsemme antaneet. On aika saada helpotusta monen köyhän, sairaan ja kärisivän elämää- sen jääkäön nähtäväksi kuinka käy. Viisautta toivon kaikille- vaan tiedän kaikille se ei löydä tietä- joten Eino Leinon sanoin, jään kohtalomme hetkiä odottamaan kun vasemmisto yhtyy.RIP SANANVAPAUS, tällä hallituspohjalla.&nbsp; - Minna</em></p><p><strong><em>Tuulien erehdys</em></strong></p><p><strong><em>Kuulin tuulien puhuvan:<br />&rdquo;Suureksi puhaltakaamme<br />Suomi, luokaamme lujaksi,<br />vakahaksi, valppahaksi!&rdquo;</em></strong></p><p><strong><em>Tuulet taivahan tulivat,<br />puhalsivat päälle Suomen,<br />maa meni muruiksi, särkyi<br />kansa, kantele hajosi,<br />sora-äänet yksin soivat.</em></strong></p><p><strong><em>Tuo oli tuulien erehdys.</em></strong></p><p><strong><em>Eino Leino.... </em></strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolue, jonka kansanedustajaehdokkaana olin teki vaaliliiton kansan inhokkien kanssa ainakin minun tietämättäni- ja samalla allekirjoitti oman vaalitappionsa. Koska olen somettanut ahkerasti viime vuodet, ja varsinkin seurannut persujen elämää ja sinisten lähtöä- tiesin kansan inhon ja vihan mittasuhteet. Mutta puolueeni johtoporras ajatteli toisin. Sininen tulevaisuus onkin jo saanut kansan suussa nimen sininen menneisyys. Tosin juuri kuuntelin uutisista, että puolue ei aio lopettaa.

Ihmettelen suunnattomasti Timo "jytky" Soinin katoamista maan alle- ja lopareita. En pidä katoamista kovin miehekkäänä tekona. Kyllä mies petasi pestin itselleen kokkareiden ja kepulaisten siunauksella. Mutta unohti, että kansa ei siunaa ja ei Jumalakaan huijareita. Lopussa aina tulee kaikki julki- turhaan on lausuttu sananlaskuja " valheen jäljet on lyhyet". Omien huijaaminen, ja kaikkien ministerin mukaan ottaminen perussuomalaisista oli katalista katalin temppu- jota kansa ei unohda- eikä unohtanut ja antoi raipan viuhkua.

Kirjoitin hiljan Sampo Terhosta kriittisesti täällä blogissa- ja katsos vaan en ollut väärässä. Kyllä kansan parissa elävä ihminen tuntee kansansa, ja heidän syvimmät tuntonsa. Omalle puoleelle kirjoitin jo blogin tyyliin "nyt on laulut laulettu." Tekisi muuten mieli laulaa jostain syystä pari riviä Irwiniä. Syy on Sipilän Juhan, koska hänen keskusta laivansa uppoamista on odotettu monta vuotta. Sitkeän sitkeä oli kaveri- ja vallanhimo oli rajaton. Nyt ei vieläkään myönnetä, muutako, että turpaan tuli? Jos keskusta puolueena aikoo elää on sen heivattava tarratassu Sipilä keinolla kuin hyvällä pihalle puheenjohtajuudesta. Tämän laivan uppoamisen nostoyrityksen jäävät historiallisena koko kansan muistoon tulevaisuudessa. Mistä ja miten luodaan uusi nahka, ja kuka sen luo- kuka kykenee tuomaan vanhan keskustan takaisin maaseudun ihmisille? Tarvitaan vanhankansan ajattelua, ja periaatteita- jätetään omien etujen ja bisneksien teko pois ja tuodaan maaseudun ihmisille uusi koti- Keskusta- joka palaa Kyösti Kallion aikoihin. Santeri Alkio oli  Kallion hyvä ystävä- ja tarvitaan näiden kahden konkarin yhteinäistä ajattelua omaavaa johtajaa.

Puolue, jossa olin ehdokkaana oli minulle kuin perhosen lento, kaunis mutta lyhyt- toukasta - neitoperhoksi- ja kuolemaan. Ei ruumiillisesti, eikä henkisesti mutta hetkeksi ainakin poliittisesti. Lyhyen lentoni aikana tein työni tiedostaen ongelmat. Mutta halua jatkaa ei ole. En ole jäsen - eikä minusta tule sellaista. Kansanedustajuus oli kaukainen maa kokoajan ja tiesin sen jo aloittaessani, melkein lopettaessani. Mutta pohjalaisuuden takia vein veneeni satamaan saakka. Somevaalilistalla sija 247, oli hieno tavoite- äänet ilman edustuksia 57 ja olen tyytyväinen. Pienestä onnellinen, koska realiteetit olivat mukana kokoajan. Miten jatkossa? Someura jatkunee ja facebook, sekä opinnot. Tänne mielelläni aina jotain pientä kirjotusta ajoittain voisin myös raaputtaa kun tämä jo niin kodilta tuntuu. :)

Seuraan tulevaa hallitusta. Ja tiedän sen kauhunsekaisin tuntein tuovan vain kauhua kansalle. Vasemmisto, vihreät, rkp, ja Sdp sekä kokooomus samassa hallituksessa- Ei hyvää seuraa- Kansan taakka jatkuu, vaikka persujen kautta kansa puhui- taas jätetään kuulematta. Nyt ne Irwinin sanat;

On siinä meillä omituinen sakki
Kaikki sitä johtohommiin pääseekin
On nyt jo tyhjä joka jätkän takki
Mutta verotus vain jatkuu hurjemmin
On aivan turhaa enää tehdä työtä
Verot vievät koko palkan kuitenkin
Saat viettää monta unetonta yötä
Herrat teki elämästä helvetin... H.. pa koko valtiovalta.

Naisia hallitukseen ennätysmäärä- hyvä tasa-arvon kannalta- mutta huono henkisen hyvinvoinnin kannalta. (Riitaa ja kateutta tiedossa)

Myös kauhistuttaa jo, tulevaisuus- Libyassa kriisiä, Jemen natisee... Ja tämä edellä luettelemani hallitus tulee olemaan vielä mamumyönteisempi, (Li Andersson ja Vihreet pitää siitä huolen)  kuin edellinen kaaosta odotellessa. Kansan riveissä on vaikea muutakuin seurata mihin käsiin olemme itsemme antaneet. On aika saada helpotusta monen köyhän, sairaan ja kärisivän elämää- sen jääkäön nähtäväksi kuinka käy. Viisautta toivon kaikille- vaan tiedän kaikille se ei löydä tietä- joten Eino Leinon sanoin, jään kohtalomme hetkiä odottamaan kun vasemmisto yhtyy.RIP SANANVAPAUS, tällä hallituspohjalla.  - Minna

Tuulien erehdys

Kuulin tuulien puhuvan:
”Suureksi puhaltakaamme
Suomi, luokaamme lujaksi,
vakahaksi, valppahaksi!”

Tuulet taivahan tulivat,
puhalsivat päälle Suomen,
maa meni muruiksi, särkyi
kansa, kantele hajosi,
sora-äänet yksin soivat.

Tuo oli tuulien erehdys.

Eino Leino....

 

 

 

]]>
2 http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274533-sipilan-laiva-upposi-tunnissa-kaksi-pelastuslautallista-selvisi-hukkumatta#comments Kansan puhui Keskusta Sipilä Mon, 15 Apr 2019 20:43:03 +0000 Katriina Minna Koskela http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274533-sipilan-laiva-upposi-tunnissa-kaksi-pelastuslautallista-selvisi-hukkumatta
Tulos ja nyt ulos! http://anttimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274525-tulos-ja-nyt-ulos <p>Keskustan vaalitulos oli odotettu. Asia on ollut tiedossa kauan. Pitkiä tai edes kovin syvällisiä analyysejä ei tarvita. Hallituksen vetämä oikeistolainen politiikka on tehnyt tehtävänsä. Historia on tässä kohtaa toistanut jälleen itseään: Hallitusvastuu painaa aina ja hallitusvastuu kokoomuksen kanssa painaa vielä enemmän.</p><p>Keskustan kenttä halusi punamullan, mutta Sipilä valitsi mieluummin porvariyhteistyön. Ministereikseen hän valitsi vain itselleen lojaaleja keskustalaisia. Kuin pisteenä iin päälle liikenne- ja viestintäministeriksi valittiin Anne Berner, jonka passi ja jäsenkirja olivat tuskin ehtineet edes kuivaa.</p><p>Soteuudistus kaatui keskustan ja kokoomuksen väliseen sovittamattomaan ristiriitaan. Lehmänkaupat johtivat epäsikiöön, joka kuoli kohtuunsa juuri ennen laskettua aikaa. Samalla haaveeksi jäi myös maakuntauudistus. Punamultapohja olisi helpottanut niin kikyn tekemistä kuin soten saamista läpi.</p><p>Juha Sipilä osoittautui lopulta aikaansaavaksi pääministeriksi, hallitus sai suuret tavoitteet sotea lukuun ottamatta maaliin. Talouskasvua ja työllisyystavoitteen saavuttamista ei kukaan voi kiistää. Sen sijaan tyyli on ollut suureksi osaksi jotain surkean ja kohtalaisen väliltä. Varsinkin alkuun hallitus toi käsittelyyn huonosti valmisteltuja esityksiä, jotka heti kohta peruttiin. Haparointi ei ollut omiaan lisäämään Sipilän uskottavuutta.</p><p>Etenkin köyhiin kohdistettuja leikkauksia ei perusteltu riittävästi ja puolueen suosio romahti. Hallitus pääministereineen kuvitteli, että asioita voi tehdä tyhjiössä. Yksi pahimmista asioista oli koulutuslupauksen pettäminen, joka vietiin maaliin ennennäkemättömällä pieteetillä: itse koulutuksen lisäksi hallitus leikkasi myös opiskelijoilta ja opintotuki muutettiin lainapainotteiseksi. Taksiuudistus johti hintojen nousuun ja palvelujen saatavuuden huononemiseen syrjäseuduilla.</p><p>Sipilä lupasi sinisilmäisyyttään oman kotinsa pakolaisille. Syöttöjä perussuomalaisten ja muun opposition lapaan tuli myös tämän jälkeen. Yrittäessään hillitä pakolaiskeskustelua vaalikentillä Sipilä teki saman virheen kuin Mari Kiviniemi julistaessaan, ettei kerjäämiskieltoa tule. Puoluejohdon valitsema liberaalilinja pakolais- ja ilmastomuutoskysymyksissä satoi suoraan perussuomalaisten laariin vieraannuttaen samalla perusäänestäjäkuntaa puolueen tavoitteista.</p><p>Keskustan kannatus jäi historiallisen alhaiseksi ja samaan aikaan perussuomalaiset ovat kääntäneet oman kriisinsä täydelliseksi voitoksi. Demarit yskivät juuri ja juuri suurimmaksi puolueeksi. Hoiva-alan yritysten toiminnassa paljastuneiden laiminlyöntien myötä kritiikkiä saanut kokoomus osoittautui vaaleissa immuuniksi. Vihreät ja vasemmistoliitto nostivat kannatustaan rytinällä. Tässä tilanteessa vaalien suurimman pudottajan, keskustan lähteminen hallitukseen olisi puolueen loppu. Oppositioasema on taas uusi alku.</p><p>Valta on lainassa kansalta ja Juha Sipilä on itse todennut, että se on joko tulos tai ulos. Uskottavaan oppositiopolitiikkaan keskusta tarvitsee uudet kasvot. Ovatko ne Annika Saarikon tai kenen kasvot, sen päättää kesän ylimääräinen puoluekokous.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan vaalitulos oli odotettu. Asia on ollut tiedossa kauan. Pitkiä tai edes kovin syvällisiä analyysejä ei tarvita. Hallituksen vetämä oikeistolainen politiikka on tehnyt tehtävänsä. Historia on tässä kohtaa toistanut jälleen itseään: Hallitusvastuu painaa aina ja hallitusvastuu kokoomuksen kanssa painaa vielä enemmän.

Keskustan kenttä halusi punamullan, mutta Sipilä valitsi mieluummin porvariyhteistyön. Ministereikseen hän valitsi vain itselleen lojaaleja keskustalaisia. Kuin pisteenä iin päälle liikenne- ja viestintäministeriksi valittiin Anne Berner, jonka passi ja jäsenkirja olivat tuskin ehtineet edes kuivaa.

Soteuudistus kaatui keskustan ja kokoomuksen väliseen sovittamattomaan ristiriitaan. Lehmänkaupat johtivat epäsikiöön, joka kuoli kohtuunsa juuri ennen laskettua aikaa. Samalla haaveeksi jäi myös maakuntauudistus. Punamultapohja olisi helpottanut niin kikyn tekemistä kuin soten saamista läpi.

Juha Sipilä osoittautui lopulta aikaansaavaksi pääministeriksi, hallitus sai suuret tavoitteet sotea lukuun ottamatta maaliin. Talouskasvua ja työllisyystavoitteen saavuttamista ei kukaan voi kiistää. Sen sijaan tyyli on ollut suureksi osaksi jotain surkean ja kohtalaisen väliltä. Varsinkin alkuun hallitus toi käsittelyyn huonosti valmisteltuja esityksiä, jotka heti kohta peruttiin. Haparointi ei ollut omiaan lisäämään Sipilän uskottavuutta.

Etenkin köyhiin kohdistettuja leikkauksia ei perusteltu riittävästi ja puolueen suosio romahti. Hallitus pääministereineen kuvitteli, että asioita voi tehdä tyhjiössä. Yksi pahimmista asioista oli koulutuslupauksen pettäminen, joka vietiin maaliin ennennäkemättömällä pieteetillä: itse koulutuksen lisäksi hallitus leikkasi myös opiskelijoilta ja opintotuki muutettiin lainapainotteiseksi. Taksiuudistus johti hintojen nousuun ja palvelujen saatavuuden huononemiseen syrjäseuduilla.

Sipilä lupasi sinisilmäisyyttään oman kotinsa pakolaisille. Syöttöjä perussuomalaisten ja muun opposition lapaan tuli myös tämän jälkeen. Yrittäessään hillitä pakolaiskeskustelua vaalikentillä Sipilä teki saman virheen kuin Mari Kiviniemi julistaessaan, ettei kerjäämiskieltoa tule. Puoluejohdon valitsema liberaalilinja pakolais- ja ilmastomuutoskysymyksissä satoi suoraan perussuomalaisten laariin vieraannuttaen samalla perusäänestäjäkuntaa puolueen tavoitteista.

Keskustan kannatus jäi historiallisen alhaiseksi ja samaan aikaan perussuomalaiset ovat kääntäneet oman kriisinsä täydelliseksi voitoksi. Demarit yskivät juuri ja juuri suurimmaksi puolueeksi. Hoiva-alan yritysten toiminnassa paljastuneiden laiminlyöntien myötä kritiikkiä saanut kokoomus osoittautui vaaleissa immuuniksi. Vihreät ja vasemmistoliitto nostivat kannatustaan rytinällä. Tässä tilanteessa vaalien suurimman pudottajan, keskustan lähteminen hallitukseen olisi puolueen loppu. Oppositioasema on taas uusi alku.

Valta on lainassa kansalta ja Juha Sipilä on itse todennut, että se on joko tulos tai ulos. Uskottavaan oppositiopolitiikkaan keskusta tarvitsee uudet kasvot. Ovatko ne Annika Saarikon tai kenen kasvot, sen päättää kesän ylimääräinen puoluekokous.

]]>
0 http://anttimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274525-tulos-ja-nyt-ulos#comments 2019 eduskuntavaalit Keskusta Mon, 15 Apr 2019 18:48:06 +0000 Antti Mulari http://anttimulari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274525-tulos-ja-nyt-ulos
Keskustan jytkytappion syyt - kansa äänesti Juha Sipilän ulos http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274435-keskustan-jytkytappion-syyt-kansa-aanesti-juha-sipilan-ulos <p>Viime vaalikaudella Juha Sipilä lausui useamman kerran, että hän toimii tulos tai ulos -periaatteella. Huhtikuun 2019 vaaleissa toimintasuunnitelman huonot puolet tulivat korostetusti esille.&nbsp; Monet keskustan vakioäänestäjät jättivät äänestämättä tai äänestivät perussuomalaisia siinä tarkoituksessa, että &rdquo;ulos&rdquo; vaihtoehto toteutuisi.</p><p>Tulos tai ulos -periaate teki keskustasta minä keskeisen puolueen. Sipilä haki enemmän tukea itselleen kuin puolueelle. Se on vierasta kansanliike keskustalle. Puolueen oma viesti jäi taka-alalle ja oli väärin painotettu. Keskusta puhui liian paljon ilmastonmuutoksesta, liian vähän maaseudun ongelmista, köyhän asiasta ja vanhustenhoidosta.</p><p>Juha Sipilän syksyn 2015 kaavailu kotinsa antamisesta turvapaikanhakijoille rasitti keskustaa. Oulun alueella tapahtuneiden seksuaalirikosten vuoksi rasite kasvoi. Enemmän porukkaa olisi lähtenyt keskustan taakse, mutta ei Juha Sipilän eikä Anne Bernerin, joka liikenneministerinä neljä vuotta syyllisti vanhojen autojen omistajia hiilidioksidipäästöistä.</p><p>Vuonna 2015 Ruotsin kautta tuli yli 30&nbsp;000 turvapaikanhakijaa tai sellaiseksi tekeytyvää. Muualta tulleen porukan ruokkimiseen, hoitamiseen ja asuttamiseen pääministeri Sipilällä oli rahaa. Samoihin aikoihin suomalaisten perusturvaa alettiin heikentämään, indeksejä jäädytettiin, uhattiin pakkolaeilla, korotettiin maksuja, leikattiin työttömyysturvaa ja lomarahoja, sekä käynnistettiin alue- ja paikallissairaaloiden alasajo. Pääministeri Sipilä selitti, että on pakko tehdä kipeitä päätöksiä, koska valtio velkaantuu ja rahat eivät riitä.</p><p>Muualta tulleille rahaa oli riittävästi, mutta suomalaisten kohdalla rahat loppuivat. Tämä ristiriita johti Halla-ahon PS:n vaalivoittoon ja vauhditti keskustan tappiota. Keskustan tilanne olisi helpottunut, jos Sipilä olisi myöntänyt, että oli virhe tarjota Kempeleen asuntoa turvapaikanhakijoille. Virhettä ei myönnetty ja taas satoi ääniä Halla-ahon laariin.</p><p>Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa tekevän hallituksen veturina oleminen lohkaisi melkoisen siivun keskustan kannatuksesta. Kokoomuksen puheenjohtajana Sipilästä olisi tullut 140&nbsp;000 työpaikkaa luonut sankari, mutta keskustan johtajana hänestä tuli antisankari, joka leikkasi perusturvaa ja epäonnistui maakunta- ja sote-uudistuksen maaliin viemisessä.</p><p>Keskustan tappio henkilöityy Juha Sipilään ja Anne Berneriin. Sipilän puheenjohtajaksi valinnan jälkeen kesäkuussa 2012 ennustin lehtikirjoituksessa, että bisnestaustaisen yritysjohtajan ja poliitikon roolin yhteensovittamisesta voi tulla ongelmia. Ennuste osui kohdalleen. Keskusta kävi viime vaalikaudella oppimassa, että politiikkaa ei johdeta kuin yritystä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vaalikaudella Juha Sipilä lausui useamman kerran, että hän toimii tulos tai ulos -periaatteella. Huhtikuun 2019 vaaleissa toimintasuunnitelman huonot puolet tulivat korostetusti esille.  Monet keskustan vakioäänestäjät jättivät äänestämättä tai äänestivät perussuomalaisia siinä tarkoituksessa, että ”ulos” vaihtoehto toteutuisi.

Tulos tai ulos -periaate teki keskustasta minä keskeisen puolueen. Sipilä haki enemmän tukea itselleen kuin puolueelle. Se on vierasta kansanliike keskustalle. Puolueen oma viesti jäi taka-alalle ja oli väärin painotettu. Keskusta puhui liian paljon ilmastonmuutoksesta, liian vähän maaseudun ongelmista, köyhän asiasta ja vanhustenhoidosta.

Juha Sipilän syksyn 2015 kaavailu kotinsa antamisesta turvapaikanhakijoille rasitti keskustaa. Oulun alueella tapahtuneiden seksuaalirikosten vuoksi rasite kasvoi. Enemmän porukkaa olisi lähtenyt keskustan taakse, mutta ei Juha Sipilän eikä Anne Bernerin, joka liikenneministerinä neljä vuotta syyllisti vanhojen autojen omistajia hiilidioksidipäästöistä.

Vuonna 2015 Ruotsin kautta tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa tai sellaiseksi tekeytyvää. Muualta tulleen porukan ruokkimiseen, hoitamiseen ja asuttamiseen pääministeri Sipilällä oli rahaa. Samoihin aikoihin suomalaisten perusturvaa alettiin heikentämään, indeksejä jäädytettiin, uhattiin pakkolaeilla, korotettiin maksuja, leikattiin työttömyysturvaa ja lomarahoja, sekä käynnistettiin alue- ja paikallissairaaloiden alasajo. Pääministeri Sipilä selitti, että on pakko tehdä kipeitä päätöksiä, koska valtio velkaantuu ja rahat eivät riitä.

Muualta tulleille rahaa oli riittävästi, mutta suomalaisten kohdalla rahat loppuivat. Tämä ristiriita johti Halla-ahon PS:n vaalivoittoon ja vauhditti keskustan tappiota. Keskustan tilanne olisi helpottunut, jos Sipilä olisi myöntänyt, että oli virhe tarjota Kempeleen asuntoa turvapaikanhakijoille. Virhettä ei myönnetty ja taas satoi ääniä Halla-ahon laariin.

Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa tekevän hallituksen veturina oleminen lohkaisi melkoisen siivun keskustan kannatuksesta. Kokoomuksen puheenjohtajana Sipilästä olisi tullut 140 000 työpaikkaa luonut sankari, mutta keskustan johtajana hänestä tuli antisankari, joka leikkasi perusturvaa ja epäonnistui maakunta- ja sote-uudistuksen maaliin viemisessä.

Keskustan tappio henkilöityy Juha Sipilään ja Anne Berneriin. Sipilän puheenjohtajaksi valinnan jälkeen kesäkuussa 2012 ennustin lehtikirjoituksessa, että bisnestaustaisen yritysjohtajan ja poliitikon roolin yhteensovittamisesta voi tulla ongelmia. Ennuste osui kohdalleen. Keskusta kävi viime vaalikaudella oppimassa, että politiikkaa ei johdeta kuin yritystä.

]]>
19 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274435-keskustan-jytkytappion-syyt-kansa-aanesti-juha-sipilan-ulos#comments Anne Berner Juha Sipilä Jussi Halla-aho Keskusta Perussuomalaiset Sun, 14 Apr 2019 17:37:46 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274435-keskustan-jytkytappion-syyt-kansa-aanesti-juha-sipilan-ulos
Oikeisto ja taikaseinätalousmallin houkutus http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274344-oikeisto-ja-taikaseinatalousmallin-houkutus <p>Kotimainen oikeistomme ei tule ikinä saamaan valtiontaloutta hallintaan, sillä heidän toimintansa ja äänestäjien houkuttelun keskiössä on taikaseinätalousmalli, siis verojen nyhjääminen tyhjästä. Erityisesti Kokoomus on pari vuosikymmentä ratsastanut veropopulismilla ja jälki näkyy rumasti valtion velan kehityksessä. Keino on tuonut Kokoomukselle valtaa, mutta valtiota se on systemaattisesti köyhdyttänyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Erityisesti Kokoomuksen perusongelma on tuplakyvyttömyys talouspolitiikan saralla. He ovat kroonisen kyvyttömiä sekä verojen keräämisen osaamisessa, että säästämisen osaamisessa. Osaamalla edes toisen, voisi talouden saada tasapainoon, mutta menestyksekäs valtiontalouden hoito vaatisi molempien keinojen osaamisen. He kyllä melskaavat kovin turhista kuluista karsimisesta, mutta osaavat säästää vain koulutuksen kaltaisista olennaisista menoista tai kiusata köyhimpiä kostoksi oman talouspoliittisen kyvyttömyytensä seurauksista. Samalla rahaa virtaa loputtomasti erilaisiin yritystukiin ja muihin markkinataloutta vääristäviin turhuuksiin, joista leikkaamiseen oikeistolla ei riitä kyvyt eikä kantti. Kokoomuksella on kyllä tarjolla loputon määrä uusliberalismia toitottavia kauppakamarinulikoita, mutta yhtään sellaista yksilöä ei joukosta löydy, jolla kanttia olisi edes kymmenys siitä kohkaamisen määrästä. Tiedä vaikka joukossa joku oikeastikin kyvykäs löytyisi, mutta näyttöjen puutteessa kaikkien uskottavuus on puhdas nolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Odotettavissa on, että jos maassa jatkuisi oikeistovetoinen hallitus ja kansainvälinen talous kääntyisi laskuun, valtionvelka räjähtäisi välittömästi käsiin. Olemme nyt suhdannehuipussa ja oikeistohallitus kykeni saamaan budjetin näyttämään tasapainoiselta vain myymällä miljardilla hyvin tuottavaa omaisuutta välttääkseen nollakorkoisen lainan ottoa. Se oli niin typerä veto, että sen takana olleita henkilöitä ei pitäisi ikinä päästää lähellekään julkisia varoja. Seuraava laskusuhdanne vaatisi oikeasti kovia toimia, mutta lienee todennäköisempää että oikeisto lakkauttaa vaikka poliisinkin ennen kuin kykenee tai uskaltaa leikata yritystuista.</p><p>&nbsp;</p><p>Ikävä kyllä loppua tälle idiotismille ei näy. Vanhat kikat toimivat jatkossakin, sillä ahneus johtaa monilla äänestäjillä aivojen laittamiseen narikkaan. Kun heille lupaa verojen vähentämistä ja syyttää Demareita oikeiston velanotosta ja talouspoliittisesta kyvyttömyydestä, niin riittävän moni menee lankaan jatkossakin. Selviämme varmasti lainanotolla vielä muutaman laskukauden, ennen kuin Orpot ja Sipilät saavat maamme Kreikan tilaan ja ne syvimmässäkin ahneuskoomassa olevat heräävät ikävään todellisuuteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotimainen oikeistomme ei tule ikinä saamaan valtiontaloutta hallintaan, sillä heidän toimintansa ja äänestäjien houkuttelun keskiössä on taikaseinätalousmalli, siis verojen nyhjääminen tyhjästä. Erityisesti Kokoomus on pari vuosikymmentä ratsastanut veropopulismilla ja jälki näkyy rumasti valtion velan kehityksessä. Keino on tuonut Kokoomukselle valtaa, mutta valtiota se on systemaattisesti köyhdyttänyt.

 

Erityisesti Kokoomuksen perusongelma on tuplakyvyttömyys talouspolitiikan saralla. He ovat kroonisen kyvyttömiä sekä verojen keräämisen osaamisessa, että säästämisen osaamisessa. Osaamalla edes toisen, voisi talouden saada tasapainoon, mutta menestyksekäs valtiontalouden hoito vaatisi molempien keinojen osaamisen. He kyllä melskaavat kovin turhista kuluista karsimisesta, mutta osaavat säästää vain koulutuksen kaltaisista olennaisista menoista tai kiusata köyhimpiä kostoksi oman talouspoliittisen kyvyttömyytensä seurauksista. Samalla rahaa virtaa loputtomasti erilaisiin yritystukiin ja muihin markkinataloutta vääristäviin turhuuksiin, joista leikkaamiseen oikeistolla ei riitä kyvyt eikä kantti. Kokoomuksella on kyllä tarjolla loputon määrä uusliberalismia toitottavia kauppakamarinulikoita, mutta yhtään sellaista yksilöä ei joukosta löydy, jolla kanttia olisi edes kymmenys siitä kohkaamisen määrästä. Tiedä vaikka joukossa joku oikeastikin kyvykäs löytyisi, mutta näyttöjen puutteessa kaikkien uskottavuus on puhdas nolla.

 

Odotettavissa on, että jos maassa jatkuisi oikeistovetoinen hallitus ja kansainvälinen talous kääntyisi laskuun, valtionvelka räjähtäisi välittömästi käsiin. Olemme nyt suhdannehuipussa ja oikeistohallitus kykeni saamaan budjetin näyttämään tasapainoiselta vain myymällä miljardilla hyvin tuottavaa omaisuutta välttääkseen nollakorkoisen lainan ottoa. Se oli niin typerä veto, että sen takana olleita henkilöitä ei pitäisi ikinä päästää lähellekään julkisia varoja. Seuraava laskusuhdanne vaatisi oikeasti kovia toimia, mutta lienee todennäköisempää että oikeisto lakkauttaa vaikka poliisinkin ennen kuin kykenee tai uskaltaa leikata yritystuista.

 

Ikävä kyllä loppua tälle idiotismille ei näy. Vanhat kikat toimivat jatkossakin, sillä ahneus johtaa monilla äänestäjillä aivojen laittamiseen narikkaan. Kun heille lupaa verojen vähentämistä ja syyttää Demareita oikeiston velanotosta ja talouspoliittisesta kyvyttömyydestä, niin riittävän moni menee lankaan jatkossakin. Selviämme varmasti lainanotolla vielä muutaman laskukauden, ennen kuin Orpot ja Sipilät saavat maamme Kreikan tilaan ja ne syvimmässäkin ahneuskoomassa olevat heräävät ikävään todellisuuteen.

]]>
6 http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274344-oikeisto-ja-taikaseinatalousmallin-houkutus#comments Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Suomen talouspolitiikka Sat, 13 Apr 2019 17:01:53 +0000 Juhana Turpeinen http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274344-oikeisto-ja-taikaseinatalousmallin-houkutus
Pääsylippu kuplettiin ”Orpo, Rinne ja Sipilä Halla-aholta sokeria lainaamassa” http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274279-paasylippu-kuplettiin-orpo-rinne-ja-sipila-halla-aholta-sokeria-lainaamassa <p>Hyvät kansalaiset! Äänestyslipukkeenne on pääsylippu puhenäytelmään nimeltä &rdquo;Orpo, Rinne ja Sipilä Halla-aholta sokeria lainaamassa&rdquo;.</p><p>Nimittäin samalla, kun meidän kannatuksemme prosentti prosentilta nousee, muiden laskee. Näin kannatuskäyrämme lähestyy myös Sdp:tä kuin tunnelin päästä tuleva valo, joka on lähtöisin toisesta vastaantulevasta junasta.</p><p>Muutamat demarit, kokoomuslaiset ja kepulaiset ovat vaaliteltoilla ilmaisseet lievää levottomuutta. Jos kansalaiset äänestäisivät Perussuomalaiset suurimmaksi puolueeksi ja Jussi Halla-ahon hallitustunnustelijaksi, mitä se sitten kannattaisi?</p><p>Vastaus: Perussuomalaisille annettu ääni pakottaisi kaikki muut puolueet peilin eteen ja tarkistamaan kantojaan perin pohjin.</p><p>On tärkeää, että paine esimerkiksi Kokoomuksen maahanmuuttokantojen tarkistamiseen tulisi kokoomuspuolueen ulkopuolelta eikä sisäpuolelta. Siksi kannattaisi äänestää mieluummin Perussuomalaisia kuin niitä Kokoomuksen ehdokkaita, jotka <em>näyttävät </em>maahanmuuttokriitikoilta mutta eivät ryhmäkurin vuoksi ole sitä, eivätkä koskaan ole olleet.</p><p>Olen vaalikentillä kuullut paljon turhautuneita puheenvuoroja, joiden mukaan äänestäminen ei kannata, kun muut puolueet eivät huoli perussuomalaisia hallitukseen.</p><p>Jos kansalaiset nostaisivat puolueemme suurimmaksi, muut puolueet joutuisivat korjaamaan käsityksiään päästäkseen kanssamme <em>Perussuomalaisten </em>vetämään hallitukseen. Nyt se on mahdollista.</p><p>Sdp:n ja Kokoomuksen vallanjanon huomioon ottaen en hetkeäkään epäile, ettei halukkaita olisi jonoksi asti. Mutta ohjelmaa ei kasattaisi millä tahansa ehdoilla. Ovatpa hallituskumppanit keitä tahansa, pitäisi sekä haittamaahanmuuton vähentämisestä että julkisen talouden pelastamisesta sopia hallitusohjelmassa selkeästi, yksiselitteisesti ja ehdottomasti.</p><p>Meille edullinen vaalitulos helpottaisi myös muiden puolueiden kasvojenpesua, kun nekin voisivat korjata virheitään ja tarkistaa kurssiaan maahanmuuttokriittisempään ja taloudenpidon kannalta vastuullisempaan suuntaan kasvojaan menettämättä.</p><p>Muut voisivat siis käydä tunnustamassa syntinsä hyveellisyyden ja maltillisuuden perikuvalle, Jussi Halla-aholle, ja miksipä ei vaikka minulle. Yhteistyö meidän kanssamme antaisi muille puolueille mahdollisuuden tulla ulos siitä ahtaasta ja umpikujaisesta nurkkauksesta, jonne ne ovat itsensä ajaneet omalla maailmaa syleilevällä ihanteellisuudellaan.</p><p>Hyvästä myötätuulestamme päätellen viestimme on mennyt perille, ja ratkaisu on todellakin kansalaisten käsissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Jukka Hankamäki</p><p>FT, VTT</p><p>Projektitutkija Suomen Perustassa</p><p>Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki, 99</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvät kansalaiset! Äänestyslipukkeenne on pääsylippu puhenäytelmään nimeltä ”Orpo, Rinne ja Sipilä Halla-aholta sokeria lainaamassa”.

Nimittäin samalla, kun meidän kannatuksemme prosentti prosentilta nousee, muiden laskee. Näin kannatuskäyrämme lähestyy myös Sdp:tä kuin tunnelin päästä tuleva valo, joka on lähtöisin toisesta vastaantulevasta junasta.

Muutamat demarit, kokoomuslaiset ja kepulaiset ovat vaaliteltoilla ilmaisseet lievää levottomuutta. Jos kansalaiset äänestäisivät Perussuomalaiset suurimmaksi puolueeksi ja Jussi Halla-ahon hallitustunnustelijaksi, mitä se sitten kannattaisi?

Vastaus: Perussuomalaisille annettu ääni pakottaisi kaikki muut puolueet peilin eteen ja tarkistamaan kantojaan perin pohjin.

On tärkeää, että paine esimerkiksi Kokoomuksen maahanmuuttokantojen tarkistamiseen tulisi kokoomuspuolueen ulkopuolelta eikä sisäpuolelta. Siksi kannattaisi äänestää mieluummin Perussuomalaisia kuin niitä Kokoomuksen ehdokkaita, jotka näyttävät maahanmuuttokriitikoilta mutta eivät ryhmäkurin vuoksi ole sitä, eivätkä koskaan ole olleet.

Olen vaalikentillä kuullut paljon turhautuneita puheenvuoroja, joiden mukaan äänestäminen ei kannata, kun muut puolueet eivät huoli perussuomalaisia hallitukseen.

Jos kansalaiset nostaisivat puolueemme suurimmaksi, muut puolueet joutuisivat korjaamaan käsityksiään päästäkseen kanssamme Perussuomalaisten vetämään hallitukseen. Nyt se on mahdollista.

Sdp:n ja Kokoomuksen vallanjanon huomioon ottaen en hetkeäkään epäile, ettei halukkaita olisi jonoksi asti. Mutta ohjelmaa ei kasattaisi millä tahansa ehdoilla. Ovatpa hallituskumppanit keitä tahansa, pitäisi sekä haittamaahanmuuton vähentämisestä että julkisen talouden pelastamisesta sopia hallitusohjelmassa selkeästi, yksiselitteisesti ja ehdottomasti.

Meille edullinen vaalitulos helpottaisi myös muiden puolueiden kasvojenpesua, kun nekin voisivat korjata virheitään ja tarkistaa kurssiaan maahanmuuttokriittisempään ja taloudenpidon kannalta vastuullisempaan suuntaan kasvojaan menettämättä.

Muut voisivat siis käydä tunnustamassa syntinsä hyveellisyyden ja maltillisuuden perikuvalle, Jussi Halla-aholle, ja miksipä ei vaikka minulle. Yhteistyö meidän kanssamme antaisi muille puolueille mahdollisuuden tulla ulos siitä ahtaasta ja umpikujaisesta nurkkauksesta, jonne ne ovat itsensä ajaneet omalla maailmaa syleilevällä ihanteellisuudellaan.

Hyvästä myötätuulestamme päätellen viestimme on mennyt perille, ja ratkaisu on todellakin kansalaisten käsissä.

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki, 99

]]>
1 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274279-paasylippu-kuplettiin-orpo-rinne-ja-sipila-halla-aholta-sokeria-lainaamassa#comments Eduskuntavaalit 2019 Keskusta Kokoomus Perusssuomalaiset SDP Sat, 13 Apr 2019 06:34:24 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274279-paasylippu-kuplettiin-orpo-rinne-ja-sipila-halla-aholta-sokeria-lainaamassa
Miksi minä entisenä yrittäjänä äänestän Vasemmistoliittoa ja syrjin Kepua? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274188-miksi-mina-entisena-yrittajana-aanestan-vasemmistoliittoa-ja-syrjin-kepua <p>Sain konkreettisesti kokea, että Keskustapuolue todellisuudessa syrjii yksityisyrittäjiä.&nbsp;Kaikista rankimmin jouduin kokemaan Keskustapuolueen kohtelun yrittäjää kohtaan, koska en ollut puolueen jäsen Keskustan hallitsemassa kunnassa ja maakunnassa. Siksi olen varoittanut yrittäjiä perustamasta ja investoimasta Keskustapuolueen valtaamille alueille.</p> <p>Olin ideoinut, luonut ja perustanut yhdessä yhtiökumppanin ja veljieni kanssa Kainuuseen Sotkamon kuntaan yrityksen. Investoinut 465miljoonaa ja työllistänyt satoja paikkakuntalaisia. 90-luvun pankkikriisissä yrityksemme oikeudettomasti meiltä ryöstettiin ja 700milj.mk:n omaisuutemme muuttui yhdessä päivässä 190milj.mk:si, jolla hintaa pankki siirsi omalle roskapankilleen omaisuutemme.&nbsp;</p> <p>Minä ja veljeni menetimme omaisuutemme ja kotimme.&nbsp;</p> <p>Ainut Kansanedustaja, joka yritti ja myös auttoi minua, oli Vasemmistoliiton kansanedustaja Anne Huotari. Toiset tutut poliitikot ja virkamiehet eivät konkurssin jälkeen enää edes tervehtineet saatikka auttaneet, jos apua pyysin. Kansanedustaja Anne Huotari teki eduskunnassa monta kirjallista kysymystä yrityksemme kaappauksesta, majoitti minut, kun olin asunnoton, auttoi eläkehakemuksen tekemisessä. Oli tukena, soitti ja vastasi entisen yrittäjän puheluihin. Samaan aikaan Sotkamon Keskustapuolueen edustajat pyrkivät vain kampittamaan.</p> <p>Olin koditon ja en saanut vuokrattua asuntoa luottotietojen takia, joten pyysin Sotkamon kuntaa, jonne olin luonut menestyvän yrityksen, työllistänyt satoja työntekijöitä ja yritys toi miljoonien verotulot kuntaan, vuokraamaan nimissään minulle asunnon, jonka vuokran olisin kunnalle maksanut sairauspäivärahastani. Keskusta johtoinen Sotkamon kunta kieltäytyi auttamasta, joten jouduin muuttamaan maasta, maanpakolaiseksi.</p> <p>Maaliskuun alussa, 4.3.2019 sain Valtioneuvoston kansliasta asiapaperit, että Sotkamon Keskustapuolueen kunnanjohtaja, hallituksen- ja valtuuston puheenjohtajat olivat puoltaneet Kauppaneuvoksen arvonimen myöntämistä minun ansioluettelollani henkilölle, jolla ei ole mitään osaa ei arpaa yrityksen perustamiseen, saatikka, että hänellä olisi ollut tietotaitoa tai kykyä luoda minun yrityskonseptini, jota hän on hoitanut ja kopioinut muualle Suomeen ja ulkomaille. Näillä minun ansioilla Presidentti Niinistö palkitsi ansiottoman henkilön Kauppaneuvoksen arvonimellä 2013.&nbsp;</p> <p>Terveiset Mäntyniemeen yrittäjältä ja yrittäjäperheeltä, jonka yrityksen alihintaisen kaupan roskapankista valtiovarainministerinä hyväksyitte ja vielä luovutitte arvonimen ostajalle minun ansioillani.&nbsp;&nbsp;Näinkö Suomea rakennetaan ja yrittäjyyttä arvostetaan?</p> <p>Perustamamme yritys on työllistänyt jo 30-vuoden ajan satoja henkilöitä, tuonut elämisen mahdollisuudet tuhansille ihmisille Kainuussa. Verotuloja luomani yritysidea on tuonut varovaisestikin arvioiden 500mijardia euroa.</p> <p>Tällaiseksi on Suomi ja Suomen maakunnat muuttuneet. Yhden puolueen hallinnoimiksi alueiksi, joissa ei yrittäjyyttä ja yrittäjää&nbsp;&nbsp;arvosteta, jos ei ole Keskustapuoleen jäsen. Toivottavasti nämä vaalit tuovat muutosta ja seuraavat kunnallisvaalit tuovat demokratian maakuntiin.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain konkreettisesti kokea, että Keskustapuolue todellisuudessa syrjii yksityisyrittäjiä. Kaikista rankimmin jouduin kokemaan Keskustapuolueen kohtelun yrittäjää kohtaan, koska en ollut puolueen jäsen Keskustan hallitsemassa kunnassa ja maakunnassa. Siksi olen varoittanut yrittäjiä perustamasta ja investoimasta Keskustapuolueen valtaamille alueille.

Olin ideoinut, luonut ja perustanut yhdessä yhtiökumppanin ja veljieni kanssa Kainuuseen Sotkamon kuntaan yrityksen. Investoinut 465miljoonaa ja työllistänyt satoja paikkakuntalaisia. 90-luvun pankkikriisissä yrityksemme oikeudettomasti meiltä ryöstettiin ja 700milj.mk:n omaisuutemme muuttui yhdessä päivässä 190milj.mk:si, jolla hintaa pankki siirsi omalle roskapankilleen omaisuutemme. 

Minä ja veljeni menetimme omaisuutemme ja kotimme. 

Ainut Kansanedustaja, joka yritti ja myös auttoi minua, oli Vasemmistoliiton kansanedustaja Anne Huotari. Toiset tutut poliitikot ja virkamiehet eivät konkurssin jälkeen enää edes tervehtineet saatikka auttaneet, jos apua pyysin. Kansanedustaja Anne Huotari teki eduskunnassa monta kirjallista kysymystä yrityksemme kaappauksesta, majoitti minut, kun olin asunnoton, auttoi eläkehakemuksen tekemisessä. Oli tukena, soitti ja vastasi entisen yrittäjän puheluihin. Samaan aikaan Sotkamon Keskustapuolueen edustajat pyrkivät vain kampittamaan.

Olin koditon ja en saanut vuokrattua asuntoa luottotietojen takia, joten pyysin Sotkamon kuntaa, jonne olin luonut menestyvän yrityksen, työllistänyt satoja työntekijöitä ja yritys toi miljoonien verotulot kuntaan, vuokraamaan nimissään minulle asunnon, jonka vuokran olisin kunnalle maksanut sairauspäivärahastani. Keskusta johtoinen Sotkamon kunta kieltäytyi auttamasta, joten jouduin muuttamaan maasta, maanpakolaiseksi.

Maaliskuun alussa, 4.3.2019 sain Valtioneuvoston kansliasta asiapaperit, että Sotkamon Keskustapuolueen kunnanjohtaja, hallituksen- ja valtuuston puheenjohtajat olivat puoltaneet Kauppaneuvoksen arvonimen myöntämistä minun ansioluettelollani henkilölle, jolla ei ole mitään osaa ei arpaa yrityksen perustamiseen, saatikka, että hänellä olisi ollut tietotaitoa tai kykyä luoda minun yrityskonseptini, jota hän on hoitanut ja kopioinut muualle Suomeen ja ulkomaille. Näillä minun ansioilla Presidentti Niinistö palkitsi ansiottoman henkilön Kauppaneuvoksen arvonimellä 2013. 

Terveiset Mäntyniemeen yrittäjältä ja yrittäjäperheeltä, jonka yrityksen alihintaisen kaupan roskapankista valtiovarainministerinä hyväksyitte ja vielä luovutitte arvonimen ostajalle minun ansioillani.  Näinkö Suomea rakennetaan ja yrittäjyyttä arvostetaan?

Perustamamme yritys on työllistänyt jo 30-vuoden ajan satoja henkilöitä, tuonut elämisen mahdollisuudet tuhansille ihmisille Kainuussa. Verotuloja luomani yritysidea on tuonut varovaisestikin arvioiden 500mijardia euroa.

Tällaiseksi on Suomi ja Suomen maakunnat muuttuneet. Yhden puolueen hallinnoimiksi alueiksi, joissa ei yrittäjyyttä ja yrittäjää  arvosteta, jos ei ole Keskustapuoleen jäsen. Toivottavasti nämä vaalit tuovat muutosta ja seuraavat kunnallisvaalit tuovat demokratian maakuntiin.

 

]]>
6 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274188-miksi-mina-entisena-yrittajana-aanestan-vasemmistoliittoa-ja-syrjin-kepua#comments 2019 eduskuntavaalit Keskusta Presidentti Niinistö Sotkamon kunta Vasemmistoliitto Fri, 12 Apr 2019 09:45:50 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274188-miksi-mina-entisena-yrittajana-aanestan-vasemmistoliittoa-ja-syrjin-kepua