Peruskysymyksiä

Kotimaa

Ennätysmäinen ennakkoäänestysprosentti: 36 %

 

YLEN UUSI , YLLÄTTÄVÄ GALLUP:  https://yle.fi/uutiset/3-10731903

Eduskuntavaaleissa äänesti  ennakkoon  peräti 36 prosenttia. Tänään tiistaina  eli viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä  antoi äänensä  yli 319 000. Yhteensä äänestäneitä oli   yli 1,5 miljoonaa.

Naiset äänestivät ennakkoon vilkkaammin kuin miehet:  naisten äänestysprosentti on nyt  jo 38 ja miesten 33,8 prosenttia.

Voiko Suomen hallitusneuvotteluissa tapahtua Viron kaltainen kuperkeikka?

Maaliskuussa  pidetyissä Viron  parlamenttivaaleissa     suurimmaksi puolueeksi nousi  keskustaoikeistolainen Reformipuolue  28,9 %:n kannatuksella.  

Alaikäisetkin tarvitsevat huumekuntoutusta

Alaikäisten huumekuntoutuksen alku voi viivästyä vuosia, koska alaikäisille ei ole riittävästi tarjolla päihdepalveluja. Monet nuoret huumeiden käyttäjät hakeutuvatkin hoitoon yli kaksikymppisinä, jolloin käyttöä on ehtinyt jatkua jo noin kymmenen vuoden ajan. Nuorten huumeiden käytössä varhainen puuttuminen tulee nostaa painopisteeksi.

 

Suomalaiset ovat pohjolan gallialaisia

Vaikka maailma romahtaisi, suomalainen jatkaa arkeaan kuten ennenkin, sillä suomalainen pelkää ainoastaan sitä, että hänen itsensä pitää muuttua.

Tahtoa on, mutta onko tekijöitä?

Ylen vuoden alussa suorittaman kyselyn perusteella 8/9 eduskuntapuolueen puheenjohtajasta kannattaa poliisien määrän lisäämistä useilla sadoilla (Yle 13.1.2019). Eduskuntavaalikevään aikana pidettyjen vaalipuheiden yhteydessä puolueet ovat ilmaisseet huolensa Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta ja korostaneet, että yksi keskeinen ja konkreettinen keino parantaa turvallisuutta on lisätä poliisien määrää. Tahtotila on oikea ja toivon, että tavoite konkretisoituu uutta hallitusohjelmaa laadittaessa riippumatta siitä, mitkä puolueet saavat hallitusvastuun kannettavakseen.

Auto on paha

Nyt ilmastohysterian ollessa huipussaan autojen verotus saa (lähes) kaikki poliitikot innostumaan uusista koukuista autoilijoiden pään menoksi. Markkinamekanismilla ei tunnu olevan mitään roolia; rikkiviisaat poliitikot haluavat sanella, mitä vekotinta kukin saa käyttää ja mitä mikin vehje saa maksaa. Joskus vuosia sitten puhuttiin vielä verotuksen neutraalisuudesta ja optimaalisuudesta (hyvinvoinnin suhteen), mutta nyt on siirrytty täydelliseen mielivaltaan hintojen asetannan ja verotuksen suhteen.

Suomen ja Ruotsin löydettävä turvallisuuspoliittinen linja

Suomessa käytyä vähäistä Nato-keskustelua on sävyttänyt ikävä ilmapiiri, mutta ennen kaikkea historiallisen perspektiivin puuttuminen. Suomi ei kuulu liittokuntaan tällä viikolla 70-vuotisjuhliaan viettäneeseen liittokuntaan. Tätä on ihmetelty alan asiantuntijoiden piirissä, etenkin arvioitaessa maan historiaa ja geopoliittista sijaintia. Suomessa pitkää itärajaa on pidetty painavana Nato-jäsenyyden estävänä tekijänä.

 

Ilman Nato-jäsenyyttä ei ole turvatakuita

Suomen Nato-keskustelu, siltä osin kun sitä ylipäätänsä käydään, on monessa mielessä varsin outo. Nato on poliittis-sotilaallinen liitto, johon kuuluu 29 jäsenmaata. Liittouman keskeisenä tukipilarina toimii niin kutsuttu artikla 5, eli turvatakuut, jonka mukaan jokainen jäsenmaa sitoutuu auttamaan toista, hyökkäykseen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tämän niin pyytäessä. Vain ja ainoastaan Naton jäsenmaat nauttivat näistä turvatakuista ja niiden tuomasta pelotteesta.

Minne menemme? Diagnoosia Suomesta

Jotta voimme vastata kysymykseen, minne menemme tai minne olemme matkalla, meidän pitää analysoida, missä olemme nyt. Eikä sekään riitä, koska nykytila selittyy paljolti historian kautta. On siis asetettava lisäkysymys: mistä tulemme? Nykyisyyttä ei voi ymmärtää ilman historian tajua. 

Säilyykö Nato-optio?

Presidentti Niinistön kehotuksesta huolimatta keskustelu ulkopolitiikasta ei ole juurikaan vilkastunut vaaliväittelyissä. Keskustelun tarvetta on vähentänyt se, että aihetta koskevat näkemykset jakautuvat aika vakiintuneesti eri tahojen kesken. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asemassa ei myöskään odoteta tapahtuvan erityisiä muutoksia ensi vaalikaudella. Yhteistyötä kehitetään Naton, EU:n ja muiden Pohjoismaiden kanssa ja Nato-optio halutaan säilyttää todennäköisesti vielä vuoden 2023 vaaleihin valmistauduttaessa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä