Peruskysymyksiä

Kaikki blogit puheenaiheesta Yhteismetsä

Osaran metsää tarvittiin luonnonsuojelun vaihtomaiksi

Kuusamon yhteismetsä on pinta-alaltaan (kokonaisala vesistöineen 92060 hehtaaria) maamme suurin yhteismetsä. Yhteismetsät on perustettu ensisijaisesti talousmetsiksi, ei niinkään pinta-alaltaan mittaviksi luonnonsuojelualueiksi. Tämän asetelman sai Kuusamon yhteismetsä kokea 1990-luvun puolivälissä. Lähellä Venäjän rajaa sijaitsevat Romevaaran ja Näränkävaaran aarnimetsien alueet alkoivat huolestuttaa luontoväkeä, ja kiistely alkoi eri tasoillaan. Ehdotin kiistaan ratkaisua Ilta-Sanomien Vapaa Sana -palstalla 25.2.1995 (teksti alla). Tähän suuntaan tilanne sittemmin kehittyi.

Puu korvatkoon betonia

Kansainvälisen ilmastopaneelin kohutun lokakuun raportin jälkeen hiilen nieluvarastot tulivat entistä arvokkaammiksi. On vain ajan kysymys, milloin hiilen nieluvarastosta maksetaan ilmastotukea, tai milloin nieluvarasto arvotetaan verotuksessa. Tähän voi varautua sekä metsäverotuksessa että kiinteistöverotuksessa. Nieluvaraston kasvattaminen on niin jokaisen metsätilallisen kuin vain kiinteistöksi nimettyä taloaan asuvan ja puutarhaansa hoitavan ympäristöteko, ja sen soisi näkyvän verotuksessa vähennyksenä.

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä