Peruskysymyksiä

Orjuuttajat ja vapaustaistelijat vastakkain

  • Orjuuttajien ideologia
    Orjuuttajien ideologia
  • Vapaustaistelijoiden ideologia
    Vapaustaistelijoiden ideologia

[Nostan tässä uudestaan esille noin 2,5 vuotta sitten julkaisemani blogitekstin hieman päivitettynä. Esille tuomieni ilmiöiden vaikutukset alkavat näkyä konkreettisesti entistä selvemmin yhteiskunnassamme]

Seuraavassa tekstissä lainaan runsaasti edesmenneen ystäväni Antti Torniaisen tekstiä ja ajatuksia. Kyseinen henkilö oli koulutukseltaan filosofian maisteri ja ammatiltaan historian, yhteiskuntatieteiden ja uskonnon opettaja.

Orjuuttajat ja vapaustaistelijat vastakkain

Maailmassa on parhaillaan käynnissä kaikkien aikojen valtavin sota, josta useimmilla ei ole selvää käsitystä. Taistelua käydään pääasiallisesti taloudellisten, poliittisten, sivistyksellisten, psykologisten ja uskonnollisten menetelmien avulla. Aivan samoin kuin jousen ja nuolien tilalle tulivat tuliaseet, korvataan nykyään tuliaseet useimmiten aseilla, joilla ei välittömästi tapeta eikä vahingoiteta ihmisiä fyysisesti. Valtaosa ihmisistä ymmärtää tätä seikkaa yhtä vähän kuin alkuasukkaat, jotka reilu 100 vuotta sitten turhaan taistelivat keihäillä kiväärejä vastaan.

Pienen vähemmistön pyrkimys alistaa ihmiskunnan enemmistö täydelliseen orjuuteen on johtanut siihen, että kolmannen maailman asukkaat kuolevat joukoittain nälkään ja tauteihin. Länsimaissa rikokset, huumeiden käyttö, ahdingon aiheuttama ennenaikainen kuolema ja itsemurhat lisääntyvät, ja myös lännessä käytetään nälkää aseena ihmisten nujertamiseksi. Kaikissa näissä tapauksissa on kysymys todellisen sodan todellisista uhreista.

Nykyisen taloudellisen sodan osapuolet ja niiden ideologiat

Menneinä aikoina oli helppo keksiä nimet sotien osapuolille. Keskiajalla taistelivat keskenään roomalaiskatolilaiset ja muslimit, uuden ajan alussa protestantit ja katolilaiset, 1900-luvulla kommunistit ja kapitalistit. Nykyään käytävän sodan kummassakin leirissä on niin monenlaisia ihmisiä, että on vaikea löytää näille vastapuolille sopivia nimityksiä. Esimerkiksi maailmanherruuden tavoittelijoiden joukossa on sekä suurpääoman omistajia, kommunisteja, roomalaiskatolilaisia, protestantteja, juutalaisia ja muslimeja.

Toinen taisteleva leiri pyrkii tekemään ihmisistä orjia eli riistämään heiltä vapauden. Vastapuoli yrittää vapauttaa ihmiset tai estää heitä joutumasta orjiksi. Ihmiskunnan valtaosa on näiden kahden osapuolen välisenä taistelukenttänä, jonka kohtalosta kamppaillaan. Tästä syystä käytän seuraavassa näistä vastapuolista nimityksiä orjuuttajat ja vapaustaistelijat.

Käytän tässä kirjoituksessa maailmankatsomuksesta nimitystä ideologia, joka pyrkii toteutumaan käytännön tasolla ja saamaan vaikutuspiiriinsä mahdollisimman paljon ihmisiä.

Kummankin osapuolen peruspiirteitä voidaan kuvata tasasivuisella kolmiolla, jonka kärjet vastaavat tiettyjä keskeisiä käsitteitä.

Tarkastellaan ensimmäisenä orjuuttajien ideologiaa (klikkaa kuva suuremmaksi):

orjuuttaja

 

Tyypillinen orjuuttaja on valtaharhan eli mielettömän vallanhimon hallitsema ihminen. Valtaharha on usein yritystä saada korvausta joistakin elämässä kärsityistä tappioista, ja se naamioidaan pyrkimykseksi saada aikaan jotakin arvokasta. Valtaharhainen saattaa itseään pettäen uskoa tähän pyrkimykseensä. Hänellä on kiire saavuttaa tavoitteensa. Tästä syystä valtaharhainen pyrkii saamaan itselleen diktatorista valtaa vaikkapa vain pienessä yhteisössä. Seurauksena on syyllistyminen mielivaltaan ja laittomuuteen.

Nykyaikana valtaharhaisten ihmisten pyrkimyksiä edistävät raju taloudellinen eli tuotannon kasvu, pääomien haltuunottaminen (esim. eläkerahastot), rajoittamaton vapaakauppa ja maailman yhdentyminen. Tuloksena on yhä useampien ihmisten täydellinen riippuvuus heitä paremmassa asemassa olevista ja jopa eräänlainen orjuus. Koska tällainen kehitys on maailmanlaajuinen, ja koska rajat kansallisvaltioiden väliltä pyritään poistamaan, johdonmukaisena lopputuloksena on diktatorisesti hallittu koko ihmiskunnan käsittävä valtio, maailmanimperiumi.

Valtaharhan hallitsemat ihmiset pyrkivät salaamaan itseltään ja muilta perimmäisen olemuksensa. Kysymyksessä on sekä itsepetos että petos – valhe.

Tarkastellaan vapaustaistelijoiden ideologiaa (klikkaa kuva suuremmaksi)

vapaustaistelija

Vapaustaistelija pyrkii sekä teoriassa että käytännössä toteuttamaan tasa-arvoa. Tästä syystä hän kannattaa demokratiaa, jonka mukaan valta kuuluu kansalle ja kansa on esivalta. Vapaustaistelija puolustaa sekä omia, lähimmäistensä ja kansansa oikeuksia. Hän pyrkii palauttamaan laillisuuden koko yhteiskuntaan. Demokratian ja laillisuuden vallitessa kansalaisilla on edellytykset olla henkilökohtaisesti vapaita.

Vapaustaistelija vastustaa sellaista taloudellista kasvua, joka johtaa varallisuuden keskittymiseen yhä harvempien ihmisten käsiin. Hänestä on luonnollista, että tarvittaessa turvataan suojatulleilla ja muilla kaupankäynnin rajoituksilla jonkin maan tai pienemmän alueen elinkeinonharjoittajien työllisyys ja toimeentulo. Kansallisella tasolla vapaustaistelijan tavoitteena on valtiollisen itsenäisyyden turvaaminen.

Vapaustaistelijan menestyminen pyrkimyksissään on riippuvainen siitä, missä määrin hän puolustaa totuutta ja oikeutta. Tämä on asia, jonka varsin monet muuten vapaustaistelijoihin luettavat ihmiset ovat unohtaneet.

Demokratia, laillisuus ja itsenäisyys ovat saman asian eri puolia. Mikään niistä ei voi olla olemassa erillään toisista. Niiden toteutuessa ihmiset voivat olla vapaita.

Orjuuttajien ideologia käytännössä

Talouselämässä harvalukuiset suuryhtiöiden omistajat sekä niiden salaiset ja puolisalaiset taustajärjestöt sekä ylikansalliset organisaatiot antavat määräyksiä, joita kaikkien on toteltava. Varallisuus keskittyy yhä harvempien ihmisten käsiin, ja yhä useammat ajautuvat köyhyyteen. Kansallisia lakeja rikotaan häikäilemättä, ja kansallista, alueellista ja paikallista talouselämää tuhotaan. Johdonmukaisena lopputuloksena on koko maailmantaloutta hallitseva yhtiöiden ryhmä, jolla on kaikkien aineellisten tuotteiden maailmanmonopoli. Välineinä tämän päämäärän saavuttamiseksi ovat esimerkiksi ylikansalliset organisaatiot, kuten EU, NAFTA, WTO ja IMF.

Politiikassa demokratia tuhotaan puoluevallan ja harvainvallan avulla. Samalla rikotaan poliittisia oikeuksia ja tasa-arvon takaavia kansallisia lakeja tai mitätöidään ne. Maailmanimperiumin esivaiheina ovat nykyiset ylikansalliset organisaatiot ja liittovaltiot, jotka lopulta mahdollisesti pyritään yhdistämään niin, että syntyy koko ihmiskunnan käsittävä valtio.

Kulttuurielämässä valta keskittyy viihdettä ja manipulointia tuottavan tajuntateollisuuden yhä harvempien johtajien käsiin. Lakia rikotaan ja ihmisten parhaasta ei välitetä. Tajuntateollisuus ja sen piirissä toimivat yhtiöt hallitsevat jo nyt valtaosaa koko maailman kulttuurielämästä ja valmistavat tietä maailmanimperiumille.

Kristillisten yhteisöjen jäseniä ohjeistetaan tietoisesti tai tiedottomasti hyväksymään laittomuus. Päämääränä on maailmankirkko, jonka johto on pienen ryhmän käsissä. Lopulta maailmankirkko sulautuisi ei-kristillisten uskontokuntien kanssa yhteisöksi, johon kaikkien ihmisten olisi pakko kuulua.

Vapaustaistelijoiden ideologia käytännössä

Talouselämässä hajautettaisiin päätösvaltaa mahdollisimman paljon. Taloudellisen toiminnan puitteina olisivat kansalliset lait sekä alueelliset ja paikalliset säännöt. Määräämisvalta olisi pääasiallisesti paikallisilla asukkailla. Omavaraisuus olisi talouselämän keskeinen elementti. Kansallisvaltioiden itsenäistä talouspolitiikkaa toteutettaisiin mm. suojatullien avulla.

Politiikassa päätösvalta annettaisiin pääasiallisesti kansalaisille itselleen. Jokaisessa kansallisvaltiossa olisivat voimassa vain sen omat lait, joita myös päättäjät olisivat velvolliset noudattamaan. Itsenäisyyttä toteutettaisiin riippumattomien kansallisvaltioiden sekä mahdollisimman suuren alueellisen ja paikallisen itsehallinnon avulla.

Myös kulttuurielämässä päätösvalta olisi demokraattisesti paikallisissa, alueellisissa ja kansallisissa käsissä. Lakia noudatettaisiin tekemällä kulttuurista ihmisen palvelija. Olisi myös olemassa laaja paikallinen, alueellinen ja kansallisen kulttuurielämä ja – tuotanto. Oma kulttuuriperinne asetettaisiin ylikansallisen tajuntateollisuuden edelle.

Uskonnollisissa yhteistöissä hajautettaisiin niiden johtoa mahdollisimman paljon. Niiden jäsenille annettavassa opetuksessa korostettaisiin heidän velvollisuuttaan toimia laillisuuden puolesta myös ns. maallisissa asioissa. Paikalliset uskonnolliset yhteisöt olisivat riippumattomia, ja täydellinen uskonnonvapaus vallitsisi.

Vapaustaistelijoiden menestyksen perusteita

Orjuuttajat toimivat samanaikaisesti monilla eri elämän osa-alueilla. Monet vapaustaistelijat sen sijaan keskittyvät taisteluun vain yhdellä elämänalueella ja laiminlyövät muut. Tästä heikkoudesta on pian päästävä irti ja vastustettava orjuuttajia kaikkialla, missä he toimivat.

Orjuuttajilla on maailmanlaajuiset, ylikansalliset yhteydet keskitetyn johdon alaisuudessa. Vapaustaistelijoiden on luotava lisää eri puolilla maailmaa toimivien vastarintaryhmien välisiä joustavia kansainvälisiä yhteyksiä nopean ja tehokkaan toiminnan aikaansaamiseksi koko maailmassa samanaikaisesti.

Orjuuttajat nopeuttavat keskitetyn ylikansallisen hallinnon luomista. Vastapainoksi vapaustaistelijoiden on kehitettävä kansainvälisyyttä eli itsenäisten kansojen välistä yhteistoimintaa. Ylikansallisuus ja kansainvälisyys ovat vastakohtia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän seppohautaaho kuva
Seppo Hauta-aho

Tervemenoa eläkerahastot! Suuri puhallus menossa! -blogiteksti löytyy tuolta:

http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1774...

Käyttäjän seppohautaaho kuva
Seppo Hauta-aho

Ratkaisu talousongelmiin: 20 mrd.€ energiainvestointirahasto työeläkerahastoista - blogiteksti löytyy tuolta

http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1773...

Toimituksen poiminnat