Peruskysymyksiä

Avain talousongelmiin: 20 mrd. € energiainvestointirahasto työeläkerahastoista

  • 20 mrd. eur. energiainvestointirahasto työeläkevaroista
    20 mrd. eur. energiainvestointirahasto työeläkevaroista

Talous- ja työllisyystilanteen parantaminen

Olen pohtinut pidemmän aikaa sitä, miten ja millaisin keinoin Suomen talous- ja työllisyystilannetta voitaisiin parantaa. Lähdin miettimään ratkaisua siltä pohjalta, että mitä meillä nyt on:

  • meillä on valtavasti metsiä, soita ja muita luonnonvaroja
  • meillä on kansallisvarallisuutta – työeläkerahastot - joiden arvo tällä hetkellä on noin 170 miljardia euroa.
  • meillä on osaamista ja työvoimaa

Tämä työeläkerahastojen varallisuus on vakuutustenottajien, eli käytännössä yksittäisten työntekijöiden ja yrittäjien omaisuutta. Tarkoituksenani on saada tämä meidän oma varallisuutemme hyödyttämään nykyistä paremmin kansantalouttamme ja sitä kautta kaikkia suomalaisia. Kysymys tässä asiassa on poliittisesta valinnasta, jolla on merkittäviä vaikutuksia.

Merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset

Hajautetuilla uusiutuvaan kotimaiseen energiaan pohjautuvilla energiaratkaisuilla olisi merkittävä vaikutus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Suomen talous- ja työllisyystilanteeseen. Näin syntyy oikeita markkinaperusteisia teollisia työpaikkoja, joita ei voida ulkoistaa, ja joista saadut varat jäävät hyödyttämään paikallistaloutta. Lisäksi kylkiäisenä syntyy runsaasti työpaikkoja eri sektoreille, esim. teknologiateollisuus, konepajateollisuus, alaan liittyvät palvelut, suunnittelu... Lisäksi tällaisesta ratkaisusta hyötyvät maanomistajat ja monet muut – koko kansantalous ja sitä kautta kaikki suomalaiset.  Valtio, kunnat, seurakunnat, yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt omistavat merkittäviä maaomaisuuksia, joiden energiavarantoja olisi tässä mahdollista hyödyntää.

Kansantaloudellisia vaikutuksia tällaisen hankkeen toteuttamisella on runsaasti, näihin palaan myöhemmin laajemmin. Mainitsen tässä kuitenkin energiavaihtotaseen, joka on tällä hetkellä n. 8 miljardia miinuksella, lisäksi energia-alalla on valtavat sisämarkkinat, joka taas on usein edellytys uusien vientituotteiden syntymiselle.

Jotta voisimme olla itsenäisiä, niin meillä pitää olla oma mahdollisimman omavarainen energiantuotanto, joka on edellytys huoltovarmuuden ylläpitämiselle.  Tällä hetkellä n. 70% käyttämästämme energiasta on tuotu ulkomailta.

Nyt tarvitaan elvytystä

Eri kansantalousteorioiden mukaan rahahanoja pitää vapauttaa, kun on laskusuhdanne. Nyt sellainen on jatkunut jo useita vuosia, eikä valoa lähitulevaisuudessa nykymenetelmin ole näkyvissä. Käytännössä valtion varoilla ei ole tällä hetkellä mahdollista elvyttää, menossa oleva korkoelvytys ei toimi ja rahan saantia on jopa tiukennettu – pitäisi tehdä päinvastoin, jotta investoinnit saataisiin liikkeelle. Valuuttaammekaan emme tällä hetkellä pysty devalvoimaan. Valtio ottaa velkaa n. 7 miljardia euroa vuodessa. Tämäkin on eräänlaista elvytystä, joka tosin kulkee julkisen sektorin kautta, mutta päätyy kuitenkin kansantalouden kiertokulkuun ja osa verotuloiksi. Ilman tätä julkista velanottoa taloudellinen kasvumme olisi reippaasti miinuksella.

Energiainvestointirahasto 20 mrd. euroa

Työeläkerahastoista varataan energiainvestointirahastoon 20 miljardia euroa. Tästä rahastosta myönnettävien lainojen / pääomituksen tarkoituksena on edesauttaa uusiutuvilla kotimaisilla polttoaineilla toimivien hajautettujen energiaratkaisujen rakentamista. Rahoitus kohdistuisi meille elintärkeään, laajaan ja kehityskelpoiseen energia-alaan. Tämän seurauksena syntyy oikeita työpaikkoja, joita Suomi ja suomalaiset nyt tarvitsevat. Energiaratkaisuissa on tärkeää ajatella kansantaloudellista näkökulmaa pitkällä tähtäimellä.

Rahoituskanavina voitaisiin käyttää jo nyt olemassa olevia tahoja, esim. Tekesiä ja Finnveraa.  Rahoituksen saajina voisivat olla kunnat, valtio, seurakunnat, energiaosuuskunnat, yritykset, maatilat ja yksityiset kotitaloudet.

Esimerkkejä rahoituskohteista, joita tästä 20 miljardin euron suuruisesta investointirahastosta rahoitettaisiin:

  • kotimaisella energialla toimivat voimalat / voimaloiden muuttaminen / päivittäminen
  • biokaasuvoimalat /-laitokset ja niihin liittyvän liiketoimintapolun rahoittaminen
  • rakennusten lämmitysjärjestelmien muutokset kotimaisella energialla toimiviksi. Merkittävää rakennuskantaa valtiolla, kunnilla, seurakunnilla, yrityksillä, maatiloilla ja yksityisillä
  • ajoneuvojen muutostyöt biokaasulla toimiviksi
  • tutkimus, tuotekehitys, kansainvälistyminen
  • ideoi itse lisää!

Suunnitellut ydinvoimalat korvattava paikallisilla voimaloilla

Suunniteltujen ydinvoimaloiden korvaaminen hajautetuilla energiaratkaisuilla - paikallisilla kotimaisen energian voimaloilla - saataisiin nopeasti uutta sähköntuotantoa ja työllisyyttä.  Näin voidaan saavuttaa innovatiivinen kestävä kehitys energia-alalla. Energiaa voidaan oikeilla ratkaisuilla tuottaa paikallisesti kilpailukykyisellä hinnalla, joka mahdollistaa alemmat asumiskustannukset ja yrityksissä alemmat tuotantokustannukset, joka taas parantaa kilpailukykyämme.

Tärkeä huomio on se, että nykyinen rakenteilla oleva Olkiluoto 3:nen oli eduskunnan käsittelyssä jo v. 2002, ja nyt monien viivästysten jälkeen arvio voimalan valmistumisesta on vuosi 2016, eli kyse on hyvin pitkäaikaisesta prosessista.

Teknologiaa on jo olemassa

Kotimaisia uusiutuvan energian voimalaratkaisuja on tarjolla eri kokoisia, esim. 10 talon voimalaratkaisuista (Kempeleen Ekokylä) aina isompiin voimaloihin.  On huomioitava, että pienissä paikallisissa energiaratkaisuissa sähkölaskusta jää pois siirtomaksut, jotka nyt ovat merkittävä osa sähkölaskustamme. Piensähköntuottajien asemaa pitää parantaa syöttötariffijärjestelmää muuttamalla.

Biopark teknologiakeskus

Energiainvestointirahastosta on tärkeää tehdä sijoituksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joissa ovat mukana mm. yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. Tästä syystä tarvitsemme alaan erikoistuvan Biopark teknologiakeskuksen, johon pyritään saamaan energia-alan huippuosaaminen saman katon alle, sekä energia-alan yritysten osaamiskeskittymän. Meillä täällä Janakkalassa on Hki-Tre moottoritien välittömässä läheisyydessä erinomainen alue, jonka yleiskaavan rajauksen valtuusto on hyväksynyt ja johon olisi mahdollista rakentaa teknologiakeskuksen lisäksi laajat energia-alaan liittyvät esittelyalueet käytännön toteutuksineen.

Tule mukaan ideoimaan!

Tule mukaan ideoimaan tätä asiaa, mihin ja miten sinun mielestäsi pitäisi tällaisen 20 miljardin investointirahaston sijoituksia kohdentaa. Tai onko sinulla muita ajatuksia, miten työeläkerahastojen varoja kannattaisi kotimaahan sijoittaa?

E-mail: seppo.hauta-aho@webbinetti.net

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Miksi pitää tehdä noin monimutkaisia asioita?

Poistetaan kaikki energiaverot ja autovero, niin talous saa siivet alleen.

Käyttäjän seppohautaaho kuva
Seppo Hauta-aho

Tarkoituksenani on kirjoittaa tähän aihepiiriin liittyviä blogeja aivan lähiaikoina.

Pekka Iiskonmaki

Persuilla voi olla paljon annettavaa Suomelle. Jokainen vero on pois tuottavaa työtä tekevältä.

Julkisen sektorin seteliselkärankaiset ovat syösseet maan köyhyyden syövereihin.

Käyttäjän seppohautaaho kuva
Seppo Hauta-aho

Niin Pekka: Meillähän on mahtava julkinen sektori, jonka osuus bruttokansantuotteesta on n. 58%. Esim. kunnilla on paljon lakisääteisiä tehtäviä, jotka pitää hoitaa. Näistä tehtävistä leikaaminen/säästäminen ei ole ollenkaan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella.

Mikäli tehtävien hoitoa otetaan pois kunnilta, niin sitten yksittäisten kansalaisten on ostettava tarvittavat palvelut muualta. Suurin kustannuserä on perusturva, eli sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos näitä ei olisi, niin sitten k.o. palvelut pitäisi jokaisen ostaa yksityiseltä sektorilta. Merkittävä kustannuserä on myöskin sivistystoimi, eli kasvatus ja koulutus. Tämäkin palvelu on merkittävän tärkeässä asemassa. Jossain päin maailmaa on käytössä yksityiskoulut, jossa vanhemmat sitten maksavat itse lastensa koulunkäynnin.

En kuitenkaan väitä, etteikö järkiperäistämällä saataisi kohtuullisen suuriakin säästöjä aikaiseksi.

Pekka Iiskonmaki

''Pekka: Meillähän on mahtava julkinen sektori, jonka osuus bruttokansantuotteesta on n. 58%.''

Pakko päivittää. Uusi luku on jo 62%.

Käyttäjän seppohautaaho kuva
Seppo Hauta-aho

Olet Pekka oikeassa: -suunta on huolestuttava. Jos en ihan väärin muista, niin Ruotsissa vastaavat luvut ovat 50% yksityisen sektorin osuus ja 50% julkisen sektorin osuus (bruttokansantuotteesta). Tästä syystä meidän pitää tehdä toimenpiteitä, että saisimme uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille, ja vielä kunnollisia tuottavia työpaikkoja jossa vientiteollisuus on keskeisessä asemassa. Ilman toimenpiteitä tämä ei onnistu, siksi avauksessani tuon esille ratkaisuehdotuksen.

Käyttäjän seppohautaaho kuva
Seppo Hauta-aho

Tässä muutamia hyviä linkkejä aiheeseen liittyen:

Tuolla alan yrityksiä:
http://www.bioenergia.fi/

Tuolla tietoa turvevarantojemme suuruudesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turve

Tuolla tietoa bensa-auton muuttamisesta kaasuautoksi:
http://yle.fi/uutiset/bensa-autosta_saa_myos_kaasu...

Käyttäjän seppohautaaho kuva
Seppo Hauta-aho

Energia-alalla on paljon kehityskelpoisia innovaatioita, tuossa tuore uutinen:

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/10/05/suoma...

Toimituksen poiminnat